to crop up, occur, emerge (to occur, especially suddenly or unexpectedly)
Preesens (minä)ilmaannun
Imperfekti (minä)ilmaannuin
Verbin ilmaantua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä ilmaannun
sinä ilmaannut
hän ilmaantuu
me ilmaannumme
te ilmaannutte
he ilmaantuvat
passiivi: ilmaannutaan
Preesens (kielteinen)
minä en ilmaannu
sinä et ilmaannu
hän ei ilmaannu
me emme ilmaannu
te ette ilmaannu
he eivät ilmaannu
passiivi: ei ilmaannuta
Imperfekti
minä ilmaannuin
sinä ilmaannuit
hän ilmaantui
me ilmaannuimme
te ilmaannuitte
he ilmaantuivat
passiivi: ilmaannuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en ilmaantunut
sinä et ilmaantunut
hän ei ilmaantunut
me emme ilmaantuneet
te ette ilmaantuneet
he eivät ilmaantuneet
passiivi: ei ilmaannuttu
Perfekti
minä olen ilmaantunut
sinä olet ilmaantunut
hän on ilmaantunut
me olemme ilmaantuneet
te olette ilmaantuneet
he ovat ilmaantuneet
passiivi: on ilmaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole ilmaantunut
sinä et ole ilmaantunut
hän ei ole ilmaantunut
me emme ole ilmaantuneet
te ette ole ilmaantuneet
he eivät ole ilmaantuneet
passiivi: ei ole ilmaannuttu
Pluskvamperfekti
minä olin ilmaantunut
sinä olit ilmaantunut
hän oli ilmaantunut
me olimme ilmaantuneet
te olitte ilmaantuneet
he olivat ilmaantuneet
passiivi: oli ilmaannuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut ilmaantunut
sinä et ollut ilmaantunut
hän ei ollut ilmaantunut
me emme olleet ilmaantuneet
te ette olleet ilmaantuneet
he eivät olleet ilmaantuneet
passiivi: ei ollut ilmaannuttu
Konditionaali
Preesens
minä ilmaantuisin
sinä ilmaantuisit
hän ilmaantuisi
me ilmaantuisimme
te ilmaantuisitte
he ilmaantuisivat
passiivi: ilmaannuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en ilmaantuisi
sinä et ilmaantuisi
hän ei ilmaantuisi
me emme ilmaantuisi
te ette ilmaantuisi
he eivät ilmaantuisi
passiivi: ei ilmaannuttaisi
Perfekti
minä olisin ilmaantunut
sinä olisit ilmaantunut
hän olisi ilmaantunut
me olisimme ilmaantuneet
te olisitte ilmaantuneet
he olisivat ilmaantuneet
passiivi: olisi ilmaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi ilmaantunut
sinä et olisi ilmaantunut
hän ei olisi ilmaantunut
me emme olisi ilmaantuneet
te ette olisi ilmaantuneet
he eivät olisi ilmaantuneet
passiivi: ei olisi ilmaannuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä ilmaannu
hän ilmaantukoon
me ilmaantukaamme
te ilmaantukaa
he ilmaantukoot
passiivi: ilmaannuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä ilmaannu
hän älköön ilmaantuko
me älkäämme ilmaantuko
te älkää ilmaantuko
he älkööt ilmaantuko
passiivi: älköön ilmaannuttako
Perfekti
hän olkoon ilmaantunut
he olkoot ilmaantuneet
passiivi: olkoon ilmaannuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko ilmaantunut
he älkööt olko ilmaantuneet
passiivi: älköön olko ilmaannuttu
Potentiaali
Preesens
minä ilmaantunen
sinä ilmaantunet
hän ilmaantunee
me ilmaantunemme
te ilmaantunette
he ilmaantunevat
passiivi: ilmaannuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en ilmaantune
sinä et ilmaantune
hän ei ilmaantune
me emme ilmaantune
te ette ilmaantune
he eivät ilmaantune
passiivi: ei ilmaannuttane
Perfekti
minä lienen ilmaantunut
sinä lienet ilmaantunut
hän lienee ilmaantunut
me lienemme ilmaantuneet
te lienette ilmaantuneet
he lienevät ilmaantuneet
passiivi: lienee ilmaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene ilmaantunut
sinä et liene ilmaantunut
hän ei liene ilmaantunut
me emme liene ilmaantuneet
te ette liene ilmaantuneet
he eivät liene ilmaantuneet
passiivi: ei liene ilmaannuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
ilmaantua
Aktiivin partisiippi (preesens)
ilmaantuva
Passiivin partisiippi (preesens)
ilmaannuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
ilmaantunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
ilmaannuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.