to be happy, glad, cheerful; to rejoice
Preesens (minä)iloitsen
Imperfekti (minä)iloitsin
Verbin iloita koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä iloitsen
sinä iloitset
hän iloitsee
me iloitsemme
te iloitsette
he iloitsevat
passiivi: iloitaan
Preesens (kielteinen)
minä en iloitse
sinä et iloitse
hän ei iloitse
me emme iloitse
te ette iloitse
he eivät iloitse
passiivi: ei iloita
Imperfekti
minä iloitsin
sinä iloitsit
hän iloitsi
me iloitsimme
te iloitsitte
he iloitsivat
passiivi: iloittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en iloinnut
sinä et iloinnut
hän ei iloinnut
me emme iloinneet
te ette iloinneet
he eivät iloinneet
passiivi: ei iloittu
Perfekti
minä olen iloinnut
sinä olet iloinnut
hän on iloinnut
me olemme iloinneet
te olette iloinneet
he ovat iloinneet
passiivi: on iloittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole iloinnut
sinä et ole iloinnut
hän ei ole iloinnut
me emme ole iloinneet
te ette ole iloinneet
he eivät ole iloinneet
passiivi: ei ole iloittu
Pluskvamperfekti
minä olin iloinnut
sinä olit iloinnut
hän oli iloinnut
me olimme iloinneet
te olitte iloinneet
he olivat iloinneet
passiivi: oli iloittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut iloinnut
sinä et ollut iloinnut
hän ei ollut iloinnut
me emme olleet iloinneet
te ette olleet iloinneet
he eivät olleet iloinneet
passiivi: ei ollut iloittu
Konditionaali
Preesens
minä iloitsisin
sinä iloitsisit
hän iloitsisi
me iloitsisimme
te iloitsisitte
he iloitsisivat
passiivi: iloittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en iloitsisi
sinä et iloitsisi
hän ei iloitsisi
me emme iloitsisi
te ette iloitsisi
he eivät iloitsisi
passiivi: ei iloittaisi
Perfekti
minä olisin iloinnut
sinä olisit iloinnut
hän olisi iloinnut
me olisimme iloinneet
te olisitte iloinneet
he olisivat iloinneet
passiivi: olisi iloittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi iloinnut
sinä et olisi iloinnut
hän ei olisi iloinnut
me emme olisi iloinneet
te ette olisi iloinneet
he eivät olisi iloinneet
passiivi: ei olisi iloittu
Imperatiivi
Preesens
sinä iloitse
hän iloitkoon
me iloitkaamme
te iloitkaa
he iloitkoot
passiivi: iloittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä iloitse
hän älköön iloitko
me älkäämme iloitko
te älkää iloitko
he älkööt iloitko
passiivi: älköön iloittako
Perfekti
hän olkoon iloinnut
he olkoot iloinneet
passiivi: olkoon iloittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko iloinnut
he älkööt olko iloinneet
passiivi: älköön olko iloittu
Potentiaali
Preesens
minä iloinnen
sinä iloinnet
hän iloinnee
me iloinnemme
te iloinnette
he iloinnevat
passiivi: iloittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en iloinne
sinä et iloinne
hän ei iloinne
me emme iloinne
te ette iloinne
he eivät iloinne
passiivi: ei iloittane
Perfekti
minä lienen iloinnut
sinä lienet iloinnut
hän lienee iloinnut
me lienemme iloinneet
te lienette iloinneet
he lienevät iloinneet
passiivi: lienee iloittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene iloinnut
sinä et liene iloinnut
hän ei liene iloinnut
me emme liene iloinneet
te ette liene iloinneet
he eivät liene iloinneet
passiivi: ei liene iloittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
iloita
Aktiivin partisiippi (preesens)
iloitseva
Passiivin partisiippi (preesens)
iloittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
iloinnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
iloittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.