to be(come) delighted
Preesens (minä)ilostun
Imperfekti (minä)ilostuin
Verbin ilostua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä ilostun
sinä ilostut
hän ilostuu
me ilostumme
te ilostutte
he ilostuvat
passiivi: ilostutaan
Preesens (kielteinen)
minä en ilostu
sinä et ilostu
hän ei ilostu
me emme ilostu
te ette ilostu
he eivät ilostu
passiivi: ei ilostuta
Imperfekti
minä ilostuin
sinä ilostuit
hän ilostui
me ilostuimme
te ilostuitte
he ilostuivat
passiivi: ilostuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en ilostunut
sinä et ilostunut
hän ei ilostunut
me emme ilostuneet
te ette ilostuneet
he eivät ilostuneet
passiivi: ei ilostuttu
Perfekti
minä olen ilostunut
sinä olet ilostunut
hän on ilostunut
me olemme ilostuneet
te olette ilostuneet
he ovat ilostuneet
passiivi: on ilostuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole ilostunut
sinä et ole ilostunut
hän ei ole ilostunut
me emme ole ilostuneet
te ette ole ilostuneet
he eivät ole ilostuneet
passiivi: ei ole ilostuttu
Pluskvamperfekti
minä olin ilostunut
sinä olit ilostunut
hän oli ilostunut
me olimme ilostuneet
te olitte ilostuneet
he olivat ilostuneet
passiivi: oli ilostuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut ilostunut
sinä et ollut ilostunut
hän ei ollut ilostunut
me emme olleet ilostuneet
te ette olleet ilostuneet
he eivät olleet ilostuneet
passiivi: ei ollut ilostuttu
Konditionaali
Preesens
minä ilostuisin
sinä ilostuisit
hän ilostuisi
me ilostuisimme
te ilostuisitte
he ilostuisivat
passiivi: ilostuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en ilostuisi
sinä et ilostuisi
hän ei ilostuisi
me emme ilostuisi
te ette ilostuisi
he eivät ilostuisi
passiivi: ei ilostuttaisi
Perfekti
minä olisin ilostunut
sinä olisit ilostunut
hän olisi ilostunut
me olisimme ilostuneet
te olisitte ilostuneet
he olisivat ilostuneet
passiivi: olisi ilostuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi ilostunut
sinä et olisi ilostunut
hän ei olisi ilostunut
me emme olisi ilostuneet
te ette olisi ilostuneet
he eivät olisi ilostuneet
passiivi: ei olisi ilostuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä ilostu
hän ilostukoon
me ilostukaamme
te ilostukaa
he ilostukoot
passiivi: ilostuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä ilostu
hän älköön ilostuko
me älkäämme ilostuko
te älkää ilostuko
he älkööt ilostuko
passiivi: älköön ilostuttako
Perfekti
hän olkoon ilostunut
he olkoot ilostuneet
passiivi: olkoon ilostuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko ilostunut
he älkööt olko ilostuneet
passiivi: älköön olko ilostuttu
Potentiaali
Preesens
minä ilostunen
sinä ilostunet
hän ilostunee
me ilostunemme
te ilostunette
he ilostunevat
passiivi: ilostuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en ilostune
sinä et ilostune
hän ei ilostune
me emme ilostune
te ette ilostune
he eivät ilostune
passiivi: ei ilostuttane
Perfekti
minä lienen ilostunut
sinä lienet ilostunut
hän lienee ilostunut
me lienemme ilostuneet
te lienette ilostuneet
he lienevät ilostuneet
passiivi: lienee ilostuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene ilostunut
sinä et liene ilostunut
hän ei liene ilostunut
me emme liene ilostuneet
te ette liene ilostuneet
he eivät liene ilostuneet
passiivi: ei liene ilostuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
ilostua
Aktiivin partisiippi (preesens)
ilostuva
Passiivin partisiippi (preesens)
ilostuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
ilostunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
ilostuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.