to insist, argue stubbornly
Preesens (minä)intän
Imperfekti (minä)intin
Verbin inttää koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä intän
sinä intät
hän inttää
me intämme
te intätte
he inttävät
passiivi: intetään
Preesens (kielteinen)
minä en intä
sinä et intä
hän ei intä
me emme intä
te ette intä
he eivät intä
passiivi: ei intetä
Imperfekti
minä intin
sinä intit
hän intti
me intimme
te intitte
he inttivät
passiivi: intettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en inttänyt
sinä et inttänyt
hän ei inttänyt
me emme inttäneet
te ette inttäneet
he eivät inttäneet
passiivi: ei intetty
Perfekti
minä olen inttänyt
sinä olet inttänyt
hän on inttänyt
me olemme inttäneet
te olette inttäneet
he ovat inttäneet
passiivi: on intetty
Perfekti (kielteinen)
minä en ole inttänyt
sinä et ole inttänyt
hän ei ole inttänyt
me emme ole inttäneet
te ette ole inttäneet
he eivät ole inttäneet
passiivi: ei ole intetty
Pluskvamperfekti
minä olin inttänyt
sinä olit inttänyt
hän oli inttänyt
me olimme inttäneet
te olitte inttäneet
he olivat inttäneet
passiivi: oli intetty
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut inttänyt
sinä et ollut inttänyt
hän ei ollut inttänyt
me emme olleet inttäneet
te ette olleet inttäneet
he eivät olleet inttäneet
passiivi: ei ollut intetty
Konditionaali
Preesens
minä inttäisin
sinä inttäisit
hän inttäisi
me inttäisimme
te inttäisitte
he inttäisivät
passiivi: intettäisiin
Preesens (kielteinen)
minä en inttäisi
sinä et inttäisi
hän ei inttäisi
me emme inttäisi
te ette inttäisi
he eivät inttäisi
passiivi: ei intettäisi
Perfekti
minä olisin inttänyt
sinä olisit inttänyt
hän olisi inttänyt
me olisimme inttäneet
te olisitte inttäneet
he olisivat inttäneet
passiivi: olisi intetty
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi inttänyt
sinä et olisi inttänyt
hän ei olisi inttänyt
me emme olisi inttäneet
te ette olisi inttäneet
he eivät olisi inttäneet
passiivi: ei olisi intetty
Imperatiivi
Preesens
sinä intä
hän inttäköön
me inttäkäämme
te inttäkää
he inttäkööt
passiivi: intettäköön
Preesens (kielteinen)
sinä älä intä
hän älköön inttäkö
me älkäämme inttäkö
te älkää inttäkö
he älkööt inttäkö
passiivi: älköön intettäkö
Perfekti
hän olkoon inttänyt
he olkoot inttäneet
passiivi: olkoon intetty
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko inttänyt
he älkööt olko inttäneet
passiivi: älköön olko intetty
Potentiaali
Preesens
minä inttänen
sinä inttänet
hän inttänee
me inttänemme
te inttänette
he inttänevät
passiivi: intettäneen
Preesens (kielteinen)
minä en inttäne
sinä et inttäne
hän ei inttäne
me emme inttäne
te ette inttäne
he eivät inttäne
passiivi: ei intettäne
Perfekti
minä lienen inttänyt
sinä lienet inttänyt
hän lienee inttänyt
me lienemme inttäneet
te lienette inttäneet
he lienevät inttäneet
passiivi: lienee intetty
Perfekti (kielteinen)
minä en liene inttänyt
sinä et liene inttänyt
hän ei liene inttänyt
me emme liene inttäneet
te ette liene inttäneet
he eivät liene inttäneet
passiivi: ei liene intetty
Nominaalimuodot
Infinitiivi
inttää
Aktiivin partisiippi (preesens)
inttävä
Passiivin partisiippi (preesens)
intettävä
Aktiivin partisiippi (perfekti)
inttänyt
Passiivin partisiippi (perfekti)
intetty
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.