to chat on IRC
Preesens (minä)irkkaan
Imperfekti (minä)irkkasin
Verbin irkata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä irkkaan
sinä irkkaat
hän irkkaa
me irkkaamme
te irkkaatte
he irkkaavat
passiivi: irkataan
Preesens (kielteinen)
minä en irkkaa
sinä et irkkaa
hän ei irkkaa
me emme irkkaa
te ette irkkaa
he eivät irkkaa
passiivi: ei irkata
Imperfekti
minä irkkasin
sinä irkkasit
hän irkkasi
me irkkasimme
te irkkasitte
he irkkasivat
passiivi: irkattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en irkannut
sinä et irkannut
hän ei irkannut
me emme irkanneet
te ette irkanneet
he eivät irkanneet
passiivi: ei irkattu
Perfekti
minä olen irkannut
sinä olet irkannut
hän on irkannut
me olemme irkanneet
te olette irkanneet
he ovat irkanneet
passiivi: on irkattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole irkannut
sinä et ole irkannut
hän ei ole irkannut
me emme ole irkanneet
te ette ole irkanneet
he eivät ole irkanneet
passiivi: ei ole irkattu
Pluskvamperfekti
minä olin irkannut
sinä olit irkannut
hän oli irkannut
me olimme irkanneet
te olitte irkanneet
he olivat irkanneet
passiivi: oli irkattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut irkannut
sinä et ollut irkannut
hän ei ollut irkannut
me emme olleet irkanneet
te ette olleet irkanneet
he eivät olleet irkanneet
passiivi: ei ollut irkattu
Konditionaali
Preesens
minä irkkaisin
sinä irkkaisit
hän irkkaisi
me irkkaisimme
te irkkaisitte
he irkkaisivat
passiivi: irkattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en irkkaisi
sinä et irkkaisi
hän ei irkkaisi
me emme irkkaisi
te ette irkkaisi
he eivät irkkaisi
passiivi: ei irkattaisi
Perfekti
minä olisin irkannut
sinä olisit irkannut
hän olisi irkannut
me olisimme irkanneet
te olisitte irkanneet
he olisivat irkanneet
passiivi: olisi irkattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi irkannut
sinä et olisi irkannut
hän ei olisi irkannut
me emme olisi irkanneet
te ette olisi irkanneet
he eivät olisi irkanneet
passiivi: ei olisi irkattu
Imperatiivi
Preesens
sinä irkkaa
hän irkatkoon
me irkatkaamme
te irkatkaa
he irkatkoot
passiivi: irkattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä irkkaa
hän älköön irkatko
me älkäämme irkatko
te älkää irkatko
he älkööt irkatko
passiivi: älköön irkattako
Perfekti
hän olkoon irkannut
he olkoot irkanneet
passiivi: olkoon irkattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko irkannut
he älkööt olko irkanneet
passiivi: älköön olko irkattu
Potentiaali
Preesens
minä irkannen
sinä irkannet
hän irkannee
me irkannemme
te irkannette
he irkannevat
passiivi: irkattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en irkanne
sinä et irkanne
hän ei irkanne
me emme irkanne
te ette irkanne
he eivät irkanne
passiivi: ei irkattane
Perfekti
minä lienen irkannut
sinä lienet irkannut
hän lienee irkannut
me lienemme irkanneet
te lienette irkanneet
he lienevät irkanneet
passiivi: lienee irkattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene irkannut
sinä et liene irkannut
hän ei liene irkannut
me emme liene irkanneet
te ette liene irkanneet
he eivät liene irkanneet
passiivi: ei liene irkattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
irkata
Aktiivin partisiippi (preesens)
irkkaava
Passiivin partisiippi (preesens)
irkattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
irkannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
irkattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.