to ironize
Preesens (minä)ironisoin
Imperfekti (minä)ironisoin
Verbin ironisoida koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä ironisoin
sinä ironisoit
hän ironisoi
me ironisoimme
te ironisoitte
he ironisoivat
passiivi: ironisoidaan
Preesens (kielteinen)
minä en ironisoi
sinä et ironisoi
hän ei ironisoi
me emme ironisoi
te ette ironisoi
he eivät ironisoi
passiivi: ei ironisoida
Imperfekti
minä ironisoin
sinä ironisoit
hän ironisoi
me ironisoimme
te ironisoitte
he ironisoivat
passiivi: ironisoitiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en ironisoinut
sinä et ironisoinut
hän ei ironisoinut
me emme ironisoineet
te ette ironisoineet
he eivät ironisoineet
passiivi: ei ironisoitu
Perfekti
minä olen ironisoinut
sinä olet ironisoinut
hän on ironisoinut
me olemme ironisoineet
te olette ironisoineet
he ovat ironisoineet
passiivi: on ironisoitu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole ironisoinut
sinä et ole ironisoinut
hän ei ole ironisoinut
me emme ole ironisoineet
te ette ole ironisoineet
he eivät ole ironisoineet
passiivi: ei ole ironisoitu
Pluskvamperfekti
minä olin ironisoinut
sinä olit ironisoinut
hän oli ironisoinut
me olimme ironisoineet
te olitte ironisoineet
he olivat ironisoineet
passiivi: oli ironisoitu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut ironisoinut
sinä et ollut ironisoinut
hän ei ollut ironisoinut
me emme olleet ironisoineet
te ette olleet ironisoineet
he eivät olleet ironisoineet
passiivi: ei ollut ironisoitu
Konditionaali
Preesens
minä ironisoisin
sinä ironisoisit
hän ironisoisi
me ironisoisimme
te ironisoisitte
he ironisoisivat
passiivi: ironisoitaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en ironisoisi
sinä et ironisoisi
hän ei ironisoisi
me emme ironisoisi
te ette ironisoisi
he eivät ironisoisi
passiivi: ei ironisoitaisi
Perfekti
minä olisin ironisoinut
sinä olisit ironisoinut
hän olisi ironisoinut
me olisimme ironisoineet
te olisitte ironisoineet
he olisivat ironisoineet
passiivi: olisi ironisoitu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi ironisoinut
sinä et olisi ironisoinut
hän ei olisi ironisoinut
me emme olisi ironisoineet
te ette olisi ironisoineet
he eivät olisi ironisoineet
passiivi: ei olisi ironisoitu
Imperatiivi
Preesens
sinä ironisoi
hän ironisoikoon
me ironisoikaamme
te ironisoikaa
he ironisoikoot
passiivi: ironisoitakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä ironisoi
hän älköön ironisoiko
me älkäämme ironisoiko
te älkää ironisoiko
he älkööt ironisoiko
passiivi: älköön ironisoitako
Perfekti
hän olkoon ironisoinut
he olkoot ironisoineet
passiivi: olkoon ironisoitu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko ironisoinut
he älkööt olko ironisoineet
passiivi: älköön olko ironisoitu
Potentiaali
Preesens
minä ironisoinen
sinä ironisoinet
hän ironisoinee
me ironisoinemme
te ironisoinette
he ironisoinevat
passiivi: ironisoitaneen
Preesens (kielteinen)
minä en ironisoine
sinä et ironisoine
hän ei ironisoine
me emme ironisoine
te ette ironisoine
he eivät ironisoine
passiivi: ei ironisoitane
Perfekti
minä lienen ironisoinut
sinä lienet ironisoinut
hän lienee ironisoinut
me lienemme ironisoineet
te lienette ironisoineet
he lienevät ironisoineet
passiivi: lienee ironisoitu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene ironisoinut
sinä et liene ironisoinut
hän ei liene ironisoinut
me emme liene ironisoineet
te ette liene ironisoineet
he eivät liene ironisoineet
passiivi: ei liene ironisoitu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
ironisoida
Aktiivin partisiippi (preesens)
ironisoiva
Passiivin partisiippi (preesens)
ironisoitava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
ironisoinut
Passiivin partisiippi (perfekti)
ironisoitu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.