to make fun of, to poke fun at
Preesens (minä)irvailen
Imperfekti (minä)irvailin
Verbin irvailla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä irvailen
sinä irvailet
hän irvailee
me irvailemme
te irvailette
he irvailevat
passiivi: irvaillaan
Preesens (kielteinen)
minä en irvaile
sinä et irvaile
hän ei irvaile
me emme irvaile
te ette irvaile
he eivät irvaile
passiivi: ei irvailla
Imperfekti
minä irvailin
sinä irvailit
hän irvaili
me irvailimme
te irvailitte
he irvailivat
passiivi: irvailtiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en irvaillut
sinä et irvaillut
hän ei irvaillut
me emme irvailleet
te ette irvailleet
he eivät irvailleet
passiivi: ei irvailtu
Perfekti
minä olen irvaillut
sinä olet irvaillut
hän on irvaillut
me olemme irvailleet
te olette irvailleet
he ovat irvailleet
passiivi: on irvailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole irvaillut
sinä et ole irvaillut
hän ei ole irvaillut
me emme ole irvailleet
te ette ole irvailleet
he eivät ole irvailleet
passiivi: ei ole irvailtu
Pluskvamperfekti
minä olin irvaillut
sinä olit irvaillut
hän oli irvaillut
me olimme irvailleet
te olitte irvailleet
he olivat irvailleet
passiivi: oli irvailtu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut irvaillut
sinä et ollut irvaillut
hän ei ollut irvaillut
me emme olleet irvailleet
te ette olleet irvailleet
he eivät olleet irvailleet
passiivi: ei ollut irvailtu
Konditionaali
Preesens
minä irvailisin
sinä irvailisit
hän irvailisi
me irvailisimme
te irvailisitte
he irvailisivat
passiivi: irvailtaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en irvailisi
sinä et irvailisi
hän ei irvailisi
me emme irvailisi
te ette irvailisi
he eivät irvailisi
passiivi: ei irvailtaisi
Perfekti
minä olisin irvaillut
sinä olisit irvaillut
hän olisi irvaillut
me olisimme irvailleet
te olisitte irvailleet
he olisivat irvailleet
passiivi: olisi irvailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi irvaillut
sinä et olisi irvaillut
hän ei olisi irvaillut
me emme olisi irvailleet
te ette olisi irvailleet
he eivät olisi irvailleet
passiivi: ei olisi irvailtu
Imperatiivi
Preesens
sinä irvaile
hän irvailkoon
me irvailkaamme
te irvailkaa
he irvailkoot
passiivi: irvailtakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä irvaile
hän älköön irvailko
me älkäämme irvailko
te älkää irvailko
he älkööt irvailko
passiivi: älköön irvailtako
Perfekti
hän olkoon irvaillut
he olkoot irvailleet
passiivi: olkoon irvailtu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko irvaillut
he älkööt olko irvailleet
passiivi: älköön olko irvailtu
Potentiaali
Preesens
minä irvaillen
sinä irvaillet
hän irvaillee
me irvaillemme
te irvaillette
he irvaillevat
passiivi: irvailtaneen
Preesens (kielteinen)
minä en irvaille
sinä et irvaille
hän ei irvaille
me emme irvaille
te ette irvaille
he eivät irvaille
passiivi: ei irvailtane
Perfekti
minä lienen irvaillut
sinä lienet irvaillut
hän lienee irvaillut
me lienemme irvailleet
te lienette irvailleet
he lienevät irvailleet
passiivi: lienee irvailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene irvaillut
sinä et liene irvaillut
hän ei liene irvaillut
me emme liene irvailleet
te ette liene irvailleet
he eivät liene irvailleet
passiivi: ei liene irvailtu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
irvailla
Aktiivin partisiippi (preesens)
irvaileva
Passiivin partisiippi (preesens)
irvailtava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
irvaillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
irvailtu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.