to harp on, to harp (to repeatedly mention a subject)
Preesens (minä)jankutan
Imperfekti (minä)jankutin
Verbin jankuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä jankutan
sinä jankutat
hän jankuttaa
me jankutamme
te jankutatte
he jankuttavat
passiivi: jankutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en jankuta
sinä et jankuta
hän ei jankuta
me emme jankuta
te ette jankuta
he eivät jankuta
passiivi: ei jankuteta
Imperfekti
minä jankutin
sinä jankutit
hän jankutti
me jankutimme
te jankutitte
he jankuttivat
passiivi: jankutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en jankuttanut
sinä et jankuttanut
hän ei jankuttanut
me emme jankuttaneet
te ette jankuttaneet
he eivät jankuttaneet
passiivi: ei jankutettu
Perfekti
minä olen jankuttanut
sinä olet jankuttanut
hän on jankuttanut
me olemme jankuttaneet
te olette jankuttaneet
he ovat jankuttaneet
passiivi: on jankutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole jankuttanut
sinä et ole jankuttanut
hän ei ole jankuttanut
me emme ole jankuttaneet
te ette ole jankuttaneet
he eivät ole jankuttaneet
passiivi: ei ole jankutettu
Pluskvamperfekti
minä olin jankuttanut
sinä olit jankuttanut
hän oli jankuttanut
me olimme jankuttaneet
te olitte jankuttaneet
he olivat jankuttaneet
passiivi: oli jankutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut jankuttanut
sinä et ollut jankuttanut
hän ei ollut jankuttanut
me emme olleet jankuttaneet
te ette olleet jankuttaneet
he eivät olleet jankuttaneet
passiivi: ei ollut jankutettu
Konditionaali
Preesens
minä jankuttaisin
sinä jankuttaisit
hän jankuttaisi
me jankuttaisimme
te jankuttaisitte
he jankuttaisivat
passiivi: jankutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en jankuttaisi
sinä et jankuttaisi
hän ei jankuttaisi
me emme jankuttaisi
te ette jankuttaisi
he eivät jankuttaisi
passiivi: ei jankutettaisi
Perfekti
minä olisin jankuttanut
sinä olisit jankuttanut
hän olisi jankuttanut
me olisimme jankuttaneet
te olisitte jankuttaneet
he olisivat jankuttaneet
passiivi: olisi jankutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi jankuttanut
sinä et olisi jankuttanut
hän ei olisi jankuttanut
me emme olisi jankuttaneet
te ette olisi jankuttaneet
he eivät olisi jankuttaneet
passiivi: ei olisi jankutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä jankuta
hän jankuttakoon
me jankuttakaamme
te jankuttakaa
he jankuttakoot
passiivi: jankutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä jankuta
hän älköön jankuttako
me älkäämme jankuttako
te älkää jankuttako
he älkööt jankuttako
passiivi: älköön jankutettako
Perfekti
hän olkoon jankuttanut
he olkoot jankuttaneet
passiivi: olkoon jankutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko jankuttanut
he älkööt olko jankuttaneet
passiivi: älköön olko jankutettu
Potentiaali
Preesens
minä jankuttanen
sinä jankuttanet
hän jankuttanee
me jankuttanemme
te jankuttanette
he jankuttanevat
passiivi: jankutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en jankuttane
sinä et jankuttane
hän ei jankuttane
me emme jankuttane
te ette jankuttane
he eivät jankuttane
passiivi: ei jankutettane
Perfekti
minä lienen jankuttanut
sinä lienet jankuttanut
hän lienee jankuttanut
me lienemme jankuttaneet
te lienette jankuttaneet
he lienevät jankuttaneet
passiivi: lienee jankutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene jankuttanut
sinä et liene jankuttanut
hän ei liene jankuttanut
me emme liene jankuttaneet
te ette liene jankuttaneet
he eivät liene jankuttaneet
passiivi: ei liene jankutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
jankuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
jankuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
jankutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
jankuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
jankutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.