to have the impudence/nerve to, dare to, can
Preesens (minä)julkean
Imperfekti (minä)julkesin
Verbin juljeta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä julkean
sinä julkeat
hän julkeaa
me julkeamme
te julkeatte
he julkeavat
passiivi: juljetaan
Preesens (kielteinen)
minä en julkea
sinä et julkea
hän ei julkea
me emme julkea
te ette julkea
he eivät julkea
passiivi: ei juljeta
Imperfekti
minä julkesin
sinä julkesit
hän julkesi
me julkesimme
te julkesitte
he julkesivat
passiivi: juljettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en juljennut
sinä et juljennut
hän ei juljennut
me emme juljenneet
te ette juljenneet
he eivät juljenneet
passiivi: ei juljettu
Perfekti
minä olen juljennut
sinä olet juljennut
hän on juljennut
me olemme juljenneet
te olette juljenneet
he ovat juljenneet
passiivi: on juljettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole juljennut
sinä et ole juljennut
hän ei ole juljennut
me emme ole juljenneet
te ette ole juljenneet
he eivät ole juljenneet
passiivi: ei ole juljettu
Pluskvamperfekti
minä olin juljennut
sinä olit juljennut
hän oli juljennut
me olimme juljenneet
te olitte juljenneet
he olivat juljenneet
passiivi: oli juljettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut juljennut
sinä et ollut juljennut
hän ei ollut juljennut
me emme olleet juljenneet
te ette olleet juljenneet
he eivät olleet juljenneet
passiivi: ei ollut juljettu
Konditionaali
Preesens
minä julkeaisin / julkeisin
sinä julkeaisit / julkeisit
hän julkeaisi / julkeisi
me julkeaisimme / julkeisimme
te julkeaisitte / julkeisitte
he julkeaisivat / julkeisivat
passiivi: juljettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en julkeaisi / en julkeisi
sinä et julkeaisi / et julkeisi
hän ei julkeaisi / ei julkeisi
me emme julkeaisi / emme julkeisi
te ette julkeaisi / ette julkeisi
he eivät julkeaisi / eivät julkeisi
passiivi: ei juljettaisi
Perfekti
minä olisin juljennut
sinä olisit juljennut
hän olisi juljennut
me olisimme juljenneet
te olisitte juljenneet
he olisivat juljenneet
passiivi: olisi juljettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi juljennut
sinä et olisi juljennut
hän ei olisi juljennut
me emme olisi juljenneet
te ette olisi juljenneet
he eivät olisi juljenneet
passiivi: ei olisi juljettu
Imperatiivi
Preesens
sinä julkea
hän juljetkoon
me juljetkaamme
te juljetkaa
he juljetkoot
passiivi: juljettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä julkea
hän älköön juljetko
me älkäämme juljetko
te älkää juljetko
he älkööt juljetko
passiivi: älköön juljettako
Perfekti
hän olkoon juljennut
he olkoot juljenneet
passiivi: olkoon juljettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko juljennut
he älkööt olko juljenneet
passiivi: älköön olko juljettu
Potentiaali
Preesens
minä juljennen
sinä juljennet
hän juljennee
me juljennemme
te juljennette
he juljennevat
passiivi: juljettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en juljenne
sinä et juljenne
hän ei juljenne
me emme juljenne
te ette juljenne
he eivät juljenne
passiivi: ei juljettane
Perfekti
minä lienen juljennut
sinä lienet juljennut
hän lienee juljennut
me lienemme juljenneet
te lienette juljenneet
he lienevät juljenneet
passiivi: lienee juljettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene juljennut
sinä et liene juljennut
hän ei liene juljennut
me emme liene juljenneet
te ette liene juljenneet
he eivät liene juljenneet
passiivi: ei liene juljettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
juljeta
Aktiivin partisiippi (preesens)
julkeava
Passiivin partisiippi (preesens)
juljettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
juljennut
Passiivin partisiippi (perfekti)
juljettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.