Verbin juroa taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

juroa
alternative form of jurottaa
Kotus 52/sanoa
no gradation
Preesens (minä)juron
Imperfekti (minä)juroin
Verbin juroa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä juron
sinä jurot
hän juroo
me juromme
te jurotte
he jurovat
passiivi: jurotaan

Preesens (kielteinen)

minä en juro
sinä et juro
hän ei juro
me emme juro
te ette juro
he eivät juro
passiivi: ei jurota

Imperfekti

minä juroin
sinä juroit
hän juroi
me juroimme
te juroitte
he juroivat
passiivi: jurottiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en juronut
sinä et juronut
hän ei juronut
me emme juroneet
te ette juroneet
he eivät juroneet
passiivi: ei jurottu

Perfekti

minä olen juronut
sinä olet juronut
hän on juronut
me olemme juroneet
te olette juroneet
he ovat juroneet
passiivi: on jurottu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole juronut
sinä et ole juronut
hän ei ole juronut
me emme ole juroneet
te ette ole juroneet
he eivät ole juroneet
passiivi: ei ole jurottu

Pluskvamperfekti

minä olin juronut
sinä olit juronut
hän oli juronut
me olimme juroneet
te olitte juroneet
he olivat juroneet
passiivi: oli jurottu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut juronut
sinä et ollut juronut
hän ei ollut juronut
me emme olleet juroneet
te ette olleet juroneet
he eivät olleet juroneet
passiivi: ei ollut jurottu

Konditionaali

Preesens

minä juroisin
sinä juroisit
hän juroisi
me juroisimme
te juroisitte
he juroisivat
passiivi: jurottaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en juroisi
sinä et juroisi
hän ei juroisi
me emme juroisi
te ette juroisi
he eivät juroisi
passiivi: ei jurottaisi

Perfekti

minä olisin juronut
sinä olisit juronut
hän olisi juronut
me olisimme juroneet
te olisitte juroneet
he olisivat juroneet
passiivi: olisi jurottu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi juronut
sinä et olisi juronut
hän ei olisi juronut
me emme olisi juroneet
te ette olisi juroneet
he eivät olisi juroneet
passiivi: ei olisi jurottu

Imperatiivi

Preesens

sinä juro
hän jurokoon
me jurokaamme
te jurokaa
he jurokoot
passiivi: jurottakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä juro
hän älköön juroko
me älkäämme juroko
te älkää juroko
he älkööt juroko
passiivi: älköön jurottako

Perfekti

hän olkoon juronut
he olkoot juroneet
passiivi: olkoon jurottu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko juronut
he älkööt olko juroneet
passiivi: älköön olko jurottu

Potentiaali

Preesens

minä juronen
sinä juronet
hän juronee
me juronemme
te juronette
he juronevat
passiivi: jurottaneen

Preesens (kielteinen)

minä en jurone
sinä et jurone
hän ei jurone
me emme jurone
te ette jurone
he eivät jurone
passiivi: ei jurottane

Perfekti

minä lienen juronut
sinä lienet juronut
hän lienee juronut
me lienemme juroneet
te lienette juroneet
he lienevät juroneet
passiivi: lienee jurottu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene juronut
sinä et liene juronut
hän ei liene juronut
me emme liene juroneet
te ette liene juroneet
he eivät liene juroneet
passiivi: ei liene jurottu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

juroa

Aktiivin partisiippi (preesens)

jurova

Passiivin partisiippi (preesens)

jurottava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

juronut

Passiivin partisiippi (perfekti)

jurottu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.