to uproot, root up, root (to tear up by the roots)
Preesens (minä)juurin
Imperfekti (minä)juurin
Verbin juuria koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä juurin
sinä juurit
hän juurii
me juurimme
te juuritte
he juurivat
passiivi: juuritaan
Preesens (kielteinen)
minä en juuri
sinä et juuri
hän ei juuri
me emme juuri
te ette juuri
he eivät juuri
passiivi: ei juurita
Imperfekti
minä juurin
sinä juurit
hän juuri
me juurimme
te juuritte
he juurivat
passiivi: juurittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en juurinut
sinä et juurinut
hän ei juurinut
me emme juurineet
te ette juurineet
he eivät juurineet
passiivi: ei juurittu
Perfekti
minä olen juurinut
sinä olet juurinut
hän on juurinut
me olemme juurineet
te olette juurineet
he ovat juurineet
passiivi: on juurittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole juurinut
sinä et ole juurinut
hän ei ole juurinut
me emme ole juurineet
te ette ole juurineet
he eivät ole juurineet
passiivi: ei ole juurittu
Pluskvamperfekti
minä olin juurinut
sinä olit juurinut
hän oli juurinut
me olimme juurineet
te olitte juurineet
he olivat juurineet
passiivi: oli juurittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut juurinut
sinä et ollut juurinut
hän ei ollut juurinut
me emme olleet juurineet
te ette olleet juurineet
he eivät olleet juurineet
passiivi: ei ollut juurittu
Konditionaali
Preesens
minä juurisin
sinä juurisit
hän juurisi
me juurisimme
te juurisitte
he juurisivat
passiivi: juurittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en juurisi
sinä et juurisi
hän ei juurisi
me emme juurisi
te ette juurisi
he eivät juurisi
passiivi: ei juurittaisi
Perfekti
minä olisin juurinut
sinä olisit juurinut
hän olisi juurinut
me olisimme juurineet
te olisitte juurineet
he olisivat juurineet
passiivi: olisi juurittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi juurinut
sinä et olisi juurinut
hän ei olisi juurinut
me emme olisi juurineet
te ette olisi juurineet
he eivät olisi juurineet
passiivi: ei olisi juurittu
Imperatiivi
Preesens
sinä juuri
hän juurikoon
me juurikaamme
te juurikaa
he juurikoot
passiivi: juurittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä juuri
hän älköön juuriko
me älkäämme juuriko
te älkää juuriko
he älkööt juuriko
passiivi: älköön juurittako
Perfekti
hän olkoon juurinut
he olkoot juurineet
passiivi: olkoon juurittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko juurinut
he älkööt olko juurineet
passiivi: älköön olko juurittu
Potentiaali
Preesens
minä juurinen
sinä juurinet
hän juurinee
me juurinemme
te juurinette
he juurinevat
passiivi: juurittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en juurine
sinä et juurine
hän ei juurine
me emme juurine
te ette juurine
he eivät juurine
passiivi: ei juurittane
Perfekti
minä lienen juurinut
sinä lienet juurinut
hän lienee juurinut
me lienemme juurineet
te lienette juurineet
he lienevät juurineet
passiivi: lienee juurittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene juurinut
sinä et liene juurinut
hän ei liene juurinut
me emme liene juurineet
te ette liene juurineet
he eivät liene juurineet
passiivi: ei liene juurittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
juuria
Aktiivin partisiippi (preesens)
juuriva
Passiivin partisiippi (preesens)
juurittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
juurinut
Passiivin partisiippi (perfekti)
juurittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.