to cackle
Preesens (minä)kaakatan
Imperfekti (minä)kaakatin
Verbin kaakattaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kaakatan
sinä kaakatat
hän kaakattaa
me kaakatamme
te kaakatatte
he kaakattavat
passiivi: kaakatetaan
Preesens (kielteinen)
minä en kaakata
sinä et kaakata
hän ei kaakata
me emme kaakata
te ette kaakata
he eivät kaakata
passiivi: ei kaakateta
Imperfekti
minä kaakatin
sinä kaakatit
hän kaakatti
me kaakatimme
te kaakatitte
he kaakattivat
passiivi: kaakatettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kaakattanut
sinä et kaakattanut
hän ei kaakattanut
me emme kaakattaneet
te ette kaakattaneet
he eivät kaakattaneet
passiivi: ei kaakatettu
Perfekti
minä olen kaakattanut
sinä olet kaakattanut
hän on kaakattanut
me olemme kaakattaneet
te olette kaakattaneet
he ovat kaakattaneet
passiivi: on kaakatettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kaakattanut
sinä et ole kaakattanut
hän ei ole kaakattanut
me emme ole kaakattaneet
te ette ole kaakattaneet
he eivät ole kaakattaneet
passiivi: ei ole kaakatettu
Pluskvamperfekti
minä olin kaakattanut
sinä olit kaakattanut
hän oli kaakattanut
me olimme kaakattaneet
te olitte kaakattaneet
he olivat kaakattaneet
passiivi: oli kaakatettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kaakattanut
sinä et ollut kaakattanut
hän ei ollut kaakattanut
me emme olleet kaakattaneet
te ette olleet kaakattaneet
he eivät olleet kaakattaneet
passiivi: ei ollut kaakatettu
Konditionaali
Preesens
minä kaakattaisin
sinä kaakattaisit
hän kaakattaisi
me kaakattaisimme
te kaakattaisitte
he kaakattaisivat
passiivi: kaakatettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kaakattaisi
sinä et kaakattaisi
hän ei kaakattaisi
me emme kaakattaisi
te ette kaakattaisi
he eivät kaakattaisi
passiivi: ei kaakatettaisi
Perfekti
minä olisin kaakattanut
sinä olisit kaakattanut
hän olisi kaakattanut
me olisimme kaakattaneet
te olisitte kaakattaneet
he olisivat kaakattaneet
passiivi: olisi kaakatettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kaakattanut
sinä et olisi kaakattanut
hän ei olisi kaakattanut
me emme olisi kaakattaneet
te ette olisi kaakattaneet
he eivät olisi kaakattaneet
passiivi: ei olisi kaakatettu
Imperatiivi
Preesens
sinä kaakata
hän kaakattakoon
me kaakattakaamme
te kaakattakaa
he kaakattakoot
passiivi: kaakatettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kaakata
hän älköön kaakattako
me älkäämme kaakattako
te älkää kaakattako
he älkööt kaakattako
passiivi: älköön kaakatettako
Perfekti
hän olkoon kaakattanut
he olkoot kaakattaneet
passiivi: olkoon kaakatettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kaakattanut
he älkööt olko kaakattaneet
passiivi: älköön olko kaakatettu
Potentiaali
Preesens
minä kaakattanen
sinä kaakattanet
hän kaakattanee
me kaakattanemme
te kaakattanette
he kaakattanevat
passiivi: kaakatettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kaakattane
sinä et kaakattane
hän ei kaakattane
me emme kaakattane
te ette kaakattane
he eivät kaakattane
passiivi: ei kaakatettane
Perfekti
minä lienen kaakattanut
sinä lienet kaakattanut
hän lienee kaakattanut
me lienemme kaakattaneet
te lienette kaakattaneet
he lienevät kaakattaneet
passiivi: lienee kaakatettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kaakattanut
sinä et liene kaakattanut
hän ei liene kaakattanut
me emme liene kaakattaneet
te ette liene kaakattaneet
he eivät liene kaakattaneet
passiivi: ei liene kaakatettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kaakattaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
kaakattava
Passiivin partisiippi (preesens)
kaakatettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kaakattanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kaakatettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.