Preesens (minä)kahistelen
Imperfekti (minä)kahistelin
Verbin kahistella koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kahistelen
sinä kahistelet
hän kahistelee
me kahistelemme
te kahistelette
he kahistelevat
passiivi: kahistellaan
Preesens (kielteinen)
minä en kahistele
sinä et kahistele
hän ei kahistele
me emme kahistele
te ette kahistele
he eivät kahistele
passiivi: ei kahistella
Imperfekti
minä kahistelin
sinä kahistelit
hän kahisteli
me kahistelimme
te kahistelitte
he kahistelivat
passiivi: kahisteltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kahistellut
sinä et kahistellut
hän ei kahistellut
me emme kahistelleet
te ette kahistelleet
he eivät kahistelleet
passiivi: ei kahisteltu
Perfekti
minä olen kahistellut
sinä olet kahistellut
hän on kahistellut
me olemme kahistelleet
te olette kahistelleet
he ovat kahistelleet
passiivi: on kahisteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kahistellut
sinä et ole kahistellut
hän ei ole kahistellut
me emme ole kahistelleet
te ette ole kahistelleet
he eivät ole kahistelleet
passiivi: ei ole kahisteltu
Pluskvamperfekti
minä olin kahistellut
sinä olit kahistellut
hän oli kahistellut
me olimme kahistelleet
te olitte kahistelleet
he olivat kahistelleet
passiivi: oli kahisteltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kahistellut
sinä et ollut kahistellut
hän ei ollut kahistellut
me emme olleet kahistelleet
te ette olleet kahistelleet
he eivät olleet kahistelleet
passiivi: ei ollut kahisteltu
Konditionaali
Preesens
minä kahistelisin
sinä kahistelisit
hän kahistelisi
me kahistelisimme
te kahistelisitte
he kahistelisivat
passiivi: kahisteltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kahistelisi
sinä et kahistelisi
hän ei kahistelisi
me emme kahistelisi
te ette kahistelisi
he eivät kahistelisi
passiivi: ei kahisteltaisi
Perfekti
minä olisin kahistellut
sinä olisit kahistellut
hän olisi kahistellut
me olisimme kahistelleet
te olisitte kahistelleet
he olisivat kahistelleet
passiivi: olisi kahisteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kahistellut
sinä et olisi kahistellut
hän ei olisi kahistellut
me emme olisi kahistelleet
te ette olisi kahistelleet
he eivät olisi kahistelleet
passiivi: ei olisi kahisteltu
Imperatiivi
Preesens
sinä kahistele
hän kahistelkoon
me kahistelkaamme
te kahistelkaa
he kahistelkoot
passiivi: kahisteltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kahistele
hän älköön kahistelko
me älkäämme kahistelko
te älkää kahistelko
he älkööt kahistelko
passiivi: älköön kahisteltako
Perfekti
hän olkoon kahistellut
he olkoot kahistelleet
passiivi: olkoon kahisteltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kahistellut
he älkööt olko kahistelleet
passiivi: älköön olko kahisteltu
Potentiaali
Preesens
minä kahistellen
sinä kahistellet
hän kahistellee
me kahistellemme
te kahistellette
he kahistellevat
passiivi: kahisteltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kahistelle
sinä et kahistelle
hän ei kahistelle
me emme kahistelle
te ette kahistelle
he eivät kahistelle
passiivi: ei kahisteltane
Perfekti
minä lienen kahistellut
sinä lienet kahistellut
hän lienee kahistellut
me lienemme kahistelleet
te lienette kahistelleet
he lienevät kahistelleet
passiivi: lienee kahisteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kahistellut
sinä et liene kahistellut
hän ei liene kahistellut
me emme liene kahistelleet
te ette liene kahistelleet
he eivät liene kahistelleet
passiivi: ei liene kahisteltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kahistella
Aktiivin partisiippi (preesens)
kahisteleva
Passiivin partisiippi (preesens)
kahisteltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kahistellut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kahisteltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.