to chain, shackle, fetter
Preesens (minä)kahlitsen
Imperfekti (minä)kahlitsin
Verbin kahlita koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kahlitsen
sinä kahlitset
hän kahlitsee
me kahlitsemme
te kahlitsette
he kahlitsevat
passiivi: kahlitaan
Preesens (kielteinen)
minä en kahlitse
sinä et kahlitse
hän ei kahlitse
me emme kahlitse
te ette kahlitse
he eivät kahlitse
passiivi: ei kahlita
Imperfekti
minä kahlitsin
sinä kahlitsit
hän kahlitsi
me kahlitsimme
te kahlitsitte
he kahlitsivat
passiivi: kahlittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kahlinnut
sinä et kahlinnut
hän ei kahlinnut
me emme kahlinneet
te ette kahlinneet
he eivät kahlinneet
passiivi: ei kahlittu
Perfekti
minä olen kahlinnut
sinä olet kahlinnut
hän on kahlinnut
me olemme kahlinneet
te olette kahlinneet
he ovat kahlinneet
passiivi: on kahlittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kahlinnut
sinä et ole kahlinnut
hän ei ole kahlinnut
me emme ole kahlinneet
te ette ole kahlinneet
he eivät ole kahlinneet
passiivi: ei ole kahlittu
Pluskvamperfekti
minä olin kahlinnut
sinä olit kahlinnut
hän oli kahlinnut
me olimme kahlinneet
te olitte kahlinneet
he olivat kahlinneet
passiivi: oli kahlittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kahlinnut
sinä et ollut kahlinnut
hän ei ollut kahlinnut
me emme olleet kahlinneet
te ette olleet kahlinneet
he eivät olleet kahlinneet
passiivi: ei ollut kahlittu
Konditionaali
Preesens
minä kahlitsisin
sinä kahlitsisit
hän kahlitsisi
me kahlitsisimme
te kahlitsisitte
he kahlitsisivat
passiivi: kahlittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kahlitsisi
sinä et kahlitsisi
hän ei kahlitsisi
me emme kahlitsisi
te ette kahlitsisi
he eivät kahlitsisi
passiivi: ei kahlittaisi
Perfekti
minä olisin kahlinnut
sinä olisit kahlinnut
hän olisi kahlinnut
me olisimme kahlinneet
te olisitte kahlinneet
he olisivat kahlinneet
passiivi: olisi kahlittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kahlinnut
sinä et olisi kahlinnut
hän ei olisi kahlinnut
me emme olisi kahlinneet
te ette olisi kahlinneet
he eivät olisi kahlinneet
passiivi: ei olisi kahlittu
Imperatiivi
Preesens
sinä kahlitse
hän kahlitkoon
me kahlitkaamme
te kahlitkaa
he kahlitkoot
passiivi: kahlittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kahlitse
hän älköön kahlitko
me älkäämme kahlitko
te älkää kahlitko
he älkööt kahlitko
passiivi: älköön kahlittako
Perfekti
hän olkoon kahlinnut
he olkoot kahlinneet
passiivi: olkoon kahlittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kahlinnut
he älkööt olko kahlinneet
passiivi: älköön olko kahlittu
Potentiaali
Preesens
minä kahlinnen
sinä kahlinnet
hän kahlinnee
me kahlinnemme
te kahlinnette
he kahlinnevat
passiivi: kahlittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kahlinne
sinä et kahlinne
hän ei kahlinne
me emme kahlinne
te ette kahlinne
he eivät kahlinne
passiivi: ei kahlittane
Perfekti
minä lienen kahlinnut
sinä lienet kahlinnut
hän lienee kahlinnut
me lienemme kahlinneet
te lienette kahlinneet
he lienevät kahlinneet
passiivi: lienee kahlittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kahlinnut
sinä et liene kahlinnut
hän ei liene kahlinnut
me emme liene kahlinneet
te ette liene kahlinneet
he eivät liene kahlinneet
passiivi: ei liene kahlittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kahlita
Aktiivin partisiippi (preesens)
kahlitseva
Passiivin partisiippi (preesens)
kahlittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kahlinnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kahlittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.