to leave, go away
Preesens (minä)kaikkoan
Imperfekti (minä)kaikkosin
Verbin kaikota koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kaikkoan
sinä kaikkoat
hän kaikkoaa
me kaikkoamme
te kaikkoatte
he kaikkoavat
passiivi: kaikotaan
Preesens (kielteinen)
minä en kaikkoa
sinä et kaikkoa
hän ei kaikkoa
me emme kaikkoa
te ette kaikkoa
he eivät kaikkoa
passiivi: ei kaikota
Imperfekti
minä kaikkosin
sinä kaikkosit
hän kaikkosi
me kaikkosimme
te kaikkositte
he kaikkosivat
passiivi: kaikottiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kaikonnut
sinä et kaikonnut
hän ei kaikonnut
me emme kaikonneet
te ette kaikonneet
he eivät kaikonneet
passiivi: ei kaikottu
Perfekti
minä olen kaikonnut
sinä olet kaikonnut
hän on kaikonnut
me olemme kaikonneet
te olette kaikonneet
he ovat kaikonneet
passiivi: on kaikottu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kaikonnut
sinä et ole kaikonnut
hän ei ole kaikonnut
me emme ole kaikonneet
te ette ole kaikonneet
he eivät ole kaikonneet
passiivi: ei ole kaikottu
Pluskvamperfekti
minä olin kaikonnut
sinä olit kaikonnut
hän oli kaikonnut
me olimme kaikonneet
te olitte kaikonneet
he olivat kaikonneet
passiivi: oli kaikottu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kaikonnut
sinä et ollut kaikonnut
hän ei ollut kaikonnut
me emme olleet kaikonneet
te ette olleet kaikonneet
he eivät olleet kaikonneet
passiivi: ei ollut kaikottu
Konditionaali
Preesens
minä kaikkoaisin / kaikkoisin
sinä kaikkoaisit / kaikkoisit
hän kaikkoaisi / kaikkoisi
me kaikkoaisimme / kaikkoisimme
te kaikkoaisitte / kaikkoisitte
he kaikkoaisivat / kaikkoisivat
passiivi: kaikottaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kaikkoaisi / en kaikkoisi
sinä et kaikkoaisi / et kaikkoisi
hän ei kaikkoaisi / ei kaikkoisi
me emme kaikkoaisi / emme kaikkoisi
te ette kaikkoaisi / ette kaikkoisi
he eivät kaikkoaisi / eivät kaikkoisi
passiivi: ei kaikottaisi
Perfekti
minä olisin kaikonnut
sinä olisit kaikonnut
hän olisi kaikonnut
me olisimme kaikonneet
te olisitte kaikonneet
he olisivat kaikonneet
passiivi: olisi kaikottu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kaikonnut
sinä et olisi kaikonnut
hän ei olisi kaikonnut
me emme olisi kaikonneet
te ette olisi kaikonneet
he eivät olisi kaikonneet
passiivi: ei olisi kaikottu
Imperatiivi
Preesens
sinä kaikkoa
hän kaikotkoon
me kaikotkaamme
te kaikotkaa
he kaikotkoot
passiivi: kaikottakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kaikkoa
hän älköön kaikotko
me älkäämme kaikotko
te älkää kaikotko
he älkööt kaikotko
passiivi: älköön kaikottako
Perfekti
hän olkoon kaikonnut
he olkoot kaikonneet
passiivi: olkoon kaikottu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kaikonnut
he älkööt olko kaikonneet
passiivi: älköön olko kaikottu
Potentiaali
Preesens
minä kaikonnen
sinä kaikonnet
hän kaikonnee
me kaikonnemme
te kaikonnette
he kaikonnevat
passiivi: kaikottaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kaikonne
sinä et kaikonne
hän ei kaikonne
me emme kaikonne
te ette kaikonne
he eivät kaikonne
passiivi: ei kaikottane
Perfekti
minä lienen kaikonnut
sinä lienet kaikonnut
hän lienee kaikonnut
me lienemme kaikonneet
te lienette kaikonneet
he lienevät kaikonneet
passiivi: lienee kaikottu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kaikonnut
sinä et liene kaikonnut
hän ei liene kaikonnut
me emme liene kaikonneet
te ette liene kaikonneet
he eivät liene kaikonneet
passiivi: ei liene kaikottu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kaikota
Aktiivin partisiippi (preesens)
kaikkoava
Passiivin partisiippi (preesens)
kaikottava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kaikonnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kaikottu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.