to poo
Preesens (minä)kakkaan
Imperfekti (minä)kakkasin
Verbin kakata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kakkaan
sinä kakkaat
hän kakkaa
me kakkaamme
te kakkaatte
he kakkaavat
passiivi: kakataan
Preesens (kielteinen)
minä en kakkaa
sinä et kakkaa
hän ei kakkaa
me emme kakkaa
te ette kakkaa
he eivät kakkaa
passiivi: ei kakata
Imperfekti
minä kakkasin
sinä kakkasit
hän kakkasi
me kakkasimme
te kakkasitte
he kakkasivat
passiivi: kakattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kakannut
sinä et kakannut
hän ei kakannut
me emme kakanneet
te ette kakanneet
he eivät kakanneet
passiivi: ei kakattu
Perfekti
minä olen kakannut
sinä olet kakannut
hän on kakannut
me olemme kakanneet
te olette kakanneet
he ovat kakanneet
passiivi: on kakattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kakannut
sinä et ole kakannut
hän ei ole kakannut
me emme ole kakanneet
te ette ole kakanneet
he eivät ole kakanneet
passiivi: ei ole kakattu
Pluskvamperfekti
minä olin kakannut
sinä olit kakannut
hän oli kakannut
me olimme kakanneet
te olitte kakanneet
he olivat kakanneet
passiivi: oli kakattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kakannut
sinä et ollut kakannut
hän ei ollut kakannut
me emme olleet kakanneet
te ette olleet kakanneet
he eivät olleet kakanneet
passiivi: ei ollut kakattu
Konditionaali
Preesens
minä kakkaisin
sinä kakkaisit
hän kakkaisi
me kakkaisimme
te kakkaisitte
he kakkaisivat
passiivi: kakattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kakkaisi
sinä et kakkaisi
hän ei kakkaisi
me emme kakkaisi
te ette kakkaisi
he eivät kakkaisi
passiivi: ei kakattaisi
Perfekti
minä olisin kakannut
sinä olisit kakannut
hän olisi kakannut
me olisimme kakanneet
te olisitte kakanneet
he olisivat kakanneet
passiivi: olisi kakattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kakannut
sinä et olisi kakannut
hän ei olisi kakannut
me emme olisi kakanneet
te ette olisi kakanneet
he eivät olisi kakanneet
passiivi: ei olisi kakattu
Imperatiivi
Preesens
sinä kakkaa
hän kakatkoon
me kakatkaamme
te kakatkaa
he kakatkoot
passiivi: kakattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kakkaa
hän älköön kakatko
me älkäämme kakatko
te älkää kakatko
he älkööt kakatko
passiivi: älköön kakattako
Perfekti
hän olkoon kakannut
he olkoot kakanneet
passiivi: olkoon kakattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kakannut
he älkööt olko kakanneet
passiivi: älköön olko kakattu
Potentiaali
Preesens
minä kakannen
sinä kakannet
hän kakannee
me kakannemme
te kakannette
he kakannevat
passiivi: kakattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kakanne
sinä et kakanne
hän ei kakanne
me emme kakanne
te ette kakanne
he eivät kakanne
passiivi: ei kakattane
Perfekti
minä lienen kakannut
sinä lienet kakannut
hän lienee kakannut
me lienemme kakanneet
te lienette kakanneet
he lienevät kakanneet
passiivi: lienee kakattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kakannut
sinä et liene kakannut
hän ei liene kakannut
me emme liene kakanneet
te ette liene kakanneet
he eivät liene kakanneet
passiivi: ei liene kakattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kakata
Aktiivin partisiippi (preesens)
kakkaava
Passiivin partisiippi (preesens)
kakattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kakannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kakattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.