to clang, to clatter
Preesens (minä)kalkatan
Imperfekti (minä)kalkatin
Verbin kalkattaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kalkatan
sinä kalkatat
hän kalkattaa
me kalkatamme
te kalkatatte
he kalkattavat
passiivi: kalkatetaan
Preesens (kielteinen)
minä en kalkata
sinä et kalkata
hän ei kalkata
me emme kalkata
te ette kalkata
he eivät kalkata
passiivi: ei kalkateta
Imperfekti
minä kalkatin
sinä kalkatit
hän kalkatti
me kalkatimme
te kalkatitte
he kalkattivat
passiivi: kalkatettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kalkattanut
sinä et kalkattanut
hän ei kalkattanut
me emme kalkattaneet
te ette kalkattaneet
he eivät kalkattaneet
passiivi: ei kalkatettu
Perfekti
minä olen kalkattanut
sinä olet kalkattanut
hän on kalkattanut
me olemme kalkattaneet
te olette kalkattaneet
he ovat kalkattaneet
passiivi: on kalkatettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kalkattanut
sinä et ole kalkattanut
hän ei ole kalkattanut
me emme ole kalkattaneet
te ette ole kalkattaneet
he eivät ole kalkattaneet
passiivi: ei ole kalkatettu
Pluskvamperfekti
minä olin kalkattanut
sinä olit kalkattanut
hän oli kalkattanut
me olimme kalkattaneet
te olitte kalkattaneet
he olivat kalkattaneet
passiivi: oli kalkatettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kalkattanut
sinä et ollut kalkattanut
hän ei ollut kalkattanut
me emme olleet kalkattaneet
te ette olleet kalkattaneet
he eivät olleet kalkattaneet
passiivi: ei ollut kalkatettu
Konditionaali
Preesens
minä kalkattaisin
sinä kalkattaisit
hän kalkattaisi
me kalkattaisimme
te kalkattaisitte
he kalkattaisivat
passiivi: kalkatettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kalkattaisi
sinä et kalkattaisi
hän ei kalkattaisi
me emme kalkattaisi
te ette kalkattaisi
he eivät kalkattaisi
passiivi: ei kalkatettaisi
Perfekti
minä olisin kalkattanut
sinä olisit kalkattanut
hän olisi kalkattanut
me olisimme kalkattaneet
te olisitte kalkattaneet
he olisivat kalkattaneet
passiivi: olisi kalkatettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kalkattanut
sinä et olisi kalkattanut
hän ei olisi kalkattanut
me emme olisi kalkattaneet
te ette olisi kalkattaneet
he eivät olisi kalkattaneet
passiivi: ei olisi kalkatettu
Imperatiivi
Preesens
sinä kalkata
hän kalkattakoon
me kalkattakaamme
te kalkattakaa
he kalkattakoot
passiivi: kalkatettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kalkata
hän älköön kalkattako
me älkäämme kalkattako
te älkää kalkattako
he älkööt kalkattako
passiivi: älköön kalkatettako
Perfekti
hän olkoon kalkattanut
he olkoot kalkattaneet
passiivi: olkoon kalkatettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kalkattanut
he älkööt olko kalkattaneet
passiivi: älköön olko kalkatettu
Potentiaali
Preesens
minä kalkattanen
sinä kalkattanet
hän kalkattanee
me kalkattanemme
te kalkattanette
he kalkattanevat
passiivi: kalkatettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kalkattane
sinä et kalkattane
hän ei kalkattane
me emme kalkattane
te ette kalkattane
he eivät kalkattane
passiivi: ei kalkatettane
Perfekti
minä lienen kalkattanut
sinä lienet kalkattanut
hän lienee kalkattanut
me lienemme kalkattaneet
te lienette kalkattaneet
he lienevät kalkattaneet
passiivi: lienee kalkatettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kalkattanut
sinä et liene kalkattanut
hän ei liene kalkattanut
me emme liene kalkattaneet
te ette liene kalkattaneet
he eivät liene kalkattaneet
passiivi: ei liene kalkatettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kalkattaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
kalkattava
Passiivin partisiippi (preesens)
kalkatettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kalkattanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kalkatettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.