to calcify (to make something hard and stony by impregnating with calcium salts)
Preesens (minä)kalkitsen
Imperfekti (minä)kalkitsin
Verbin kalkita koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kalkitsen
sinä kalkitset
hän kalkitsee
me kalkitsemme
te kalkitsette
he kalkitsevat
passiivi: kalkitaan
Preesens (kielteinen)
minä en kalkitse
sinä et kalkitse
hän ei kalkitse
me emme kalkitse
te ette kalkitse
he eivät kalkitse
passiivi: ei kalkita
Imperfekti
minä kalkitsin
sinä kalkitsit
hän kalkitsi
me kalkitsimme
te kalkitsitte
he kalkitsivat
passiivi: kalkittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kalkinnut
sinä et kalkinnut
hän ei kalkinnut
me emme kalkinneet
te ette kalkinneet
he eivät kalkinneet
passiivi: ei kalkittu
Perfekti
minä olen kalkinnut
sinä olet kalkinnut
hän on kalkinnut
me olemme kalkinneet
te olette kalkinneet
he ovat kalkinneet
passiivi: on kalkittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kalkinnut
sinä et ole kalkinnut
hän ei ole kalkinnut
me emme ole kalkinneet
te ette ole kalkinneet
he eivät ole kalkinneet
passiivi: ei ole kalkittu
Pluskvamperfekti
minä olin kalkinnut
sinä olit kalkinnut
hän oli kalkinnut
me olimme kalkinneet
te olitte kalkinneet
he olivat kalkinneet
passiivi: oli kalkittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kalkinnut
sinä et ollut kalkinnut
hän ei ollut kalkinnut
me emme olleet kalkinneet
te ette olleet kalkinneet
he eivät olleet kalkinneet
passiivi: ei ollut kalkittu
Konditionaali
Preesens
minä kalkitsisin
sinä kalkitsisit
hän kalkitsisi
me kalkitsisimme
te kalkitsisitte
he kalkitsisivat
passiivi: kalkittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kalkitsisi
sinä et kalkitsisi
hän ei kalkitsisi
me emme kalkitsisi
te ette kalkitsisi
he eivät kalkitsisi
passiivi: ei kalkittaisi
Perfekti
minä olisin kalkinnut
sinä olisit kalkinnut
hän olisi kalkinnut
me olisimme kalkinneet
te olisitte kalkinneet
he olisivat kalkinneet
passiivi: olisi kalkittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kalkinnut
sinä et olisi kalkinnut
hän ei olisi kalkinnut
me emme olisi kalkinneet
te ette olisi kalkinneet
he eivät olisi kalkinneet
passiivi: ei olisi kalkittu
Imperatiivi
Preesens
sinä kalkitse
hän kalkitkoon
me kalkitkaamme
te kalkitkaa
he kalkitkoot
passiivi: kalkittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kalkitse
hän älköön kalkitko
me älkäämme kalkitko
te älkää kalkitko
he älkööt kalkitko
passiivi: älköön kalkittako
Perfekti
hän olkoon kalkinnut
he olkoot kalkinneet
passiivi: olkoon kalkittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kalkinnut
he älkööt olko kalkinneet
passiivi: älköön olko kalkittu
Potentiaali
Preesens
minä kalkinnen
sinä kalkinnet
hän kalkinnee
me kalkinnemme
te kalkinnette
he kalkinnevat
passiivi: kalkittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kalkinne
sinä et kalkinne
hän ei kalkinne
me emme kalkinne
te ette kalkinne
he eivät kalkinne
passiivi: ei kalkittane
Perfekti
minä lienen kalkinnut
sinä lienet kalkinnut
hän lienee kalkinnut
me lienemme kalkinneet
te lienette kalkinneet
he lienevät kalkinneet
passiivi: lienee kalkittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kalkinnut
sinä et liene kalkinnut
hän ei liene kalkinnut
me emme liene kalkinneet
te ette liene kalkinneet
he eivät liene kalkinneet
passiivi: ei liene kalkittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kalkita
Aktiivin partisiippi (preesens)
kalkitseva
Passiivin partisiippi (preesens)
kalkittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kalkinnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kalkittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.