to clatter (make repeated metallic sounds that die quickly (and do not ring like clang) - like that of hitting a solid object with a hammer)
Preesens (minä)kalkutan
Imperfekti (minä)kalkutin
Verbin kalkuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kalkutan
sinä kalkutat
hän kalkuttaa
me kalkutamme
te kalkutatte
he kalkuttavat
passiivi: kalkutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en kalkuta
sinä et kalkuta
hän ei kalkuta
me emme kalkuta
te ette kalkuta
he eivät kalkuta
passiivi: ei kalkuteta
Imperfekti
minä kalkutin
sinä kalkutit
hän kalkutti
me kalkutimme
te kalkutitte
he kalkuttivat
passiivi: kalkutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kalkuttanut
sinä et kalkuttanut
hän ei kalkuttanut
me emme kalkuttaneet
te ette kalkuttaneet
he eivät kalkuttaneet
passiivi: ei kalkutettu
Perfekti
minä olen kalkuttanut
sinä olet kalkuttanut
hän on kalkuttanut
me olemme kalkuttaneet
te olette kalkuttaneet
he ovat kalkuttaneet
passiivi: on kalkutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kalkuttanut
sinä et ole kalkuttanut
hän ei ole kalkuttanut
me emme ole kalkuttaneet
te ette ole kalkuttaneet
he eivät ole kalkuttaneet
passiivi: ei ole kalkutettu
Pluskvamperfekti
minä olin kalkuttanut
sinä olit kalkuttanut
hän oli kalkuttanut
me olimme kalkuttaneet
te olitte kalkuttaneet
he olivat kalkuttaneet
passiivi: oli kalkutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kalkuttanut
sinä et ollut kalkuttanut
hän ei ollut kalkuttanut
me emme olleet kalkuttaneet
te ette olleet kalkuttaneet
he eivät olleet kalkuttaneet
passiivi: ei ollut kalkutettu
Konditionaali
Preesens
minä kalkuttaisin
sinä kalkuttaisit
hän kalkuttaisi
me kalkuttaisimme
te kalkuttaisitte
he kalkuttaisivat
passiivi: kalkutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kalkuttaisi
sinä et kalkuttaisi
hän ei kalkuttaisi
me emme kalkuttaisi
te ette kalkuttaisi
he eivät kalkuttaisi
passiivi: ei kalkutettaisi
Perfekti
minä olisin kalkuttanut
sinä olisit kalkuttanut
hän olisi kalkuttanut
me olisimme kalkuttaneet
te olisitte kalkuttaneet
he olisivat kalkuttaneet
passiivi: olisi kalkutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kalkuttanut
sinä et olisi kalkuttanut
hän ei olisi kalkuttanut
me emme olisi kalkuttaneet
te ette olisi kalkuttaneet
he eivät olisi kalkuttaneet
passiivi: ei olisi kalkutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä kalkuta
hän kalkuttakoon
me kalkuttakaamme
te kalkuttakaa
he kalkuttakoot
passiivi: kalkutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kalkuta
hän älköön kalkuttako
me älkäämme kalkuttako
te älkää kalkuttako
he älkööt kalkuttako
passiivi: älköön kalkutettako
Perfekti
hän olkoon kalkuttanut
he olkoot kalkuttaneet
passiivi: olkoon kalkutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kalkuttanut
he älkööt olko kalkuttaneet
passiivi: älköön olko kalkutettu
Potentiaali
Preesens
minä kalkuttanen
sinä kalkuttanet
hän kalkuttanee
me kalkuttanemme
te kalkuttanette
he kalkuttanevat
passiivi: kalkutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kalkuttane
sinä et kalkuttane
hän ei kalkuttane
me emme kalkuttane
te ette kalkuttane
he eivät kalkuttane
passiivi: ei kalkutettane
Perfekti
minä lienen kalkuttanut
sinä lienet kalkuttanut
hän lienee kalkuttanut
me lienemme kalkuttaneet
te lienette kalkuttaneet
he lienevät kalkuttaneet
passiivi: lienee kalkutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kalkuttanut
sinä et liene kalkuttanut
hän ei liene kalkuttanut
me emme liene kalkuttaneet
te ette liene kalkuttaneet
he eivät liene kalkuttaneet
passiivi: ei liene kalkutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kalkuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
kalkuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
kalkutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kalkuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kalkutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.