to peen; sharpen by forging
Preesens (minä)kallitsen
Imperfekti (minä)kallitsin
Verbin kallita koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kallitsen
sinä kallitset
hän kallitsee
me kallitsemme
te kallitsette
he kallitsevat
passiivi: kallitaan
Preesens (kielteinen)
minä en kallitse
sinä et kallitse
hän ei kallitse
me emme kallitse
te ette kallitse
he eivät kallitse
passiivi: ei kallita
Imperfekti
minä kallitsin
sinä kallitsit
hän kallitsi
me kallitsimme
te kallitsitte
he kallitsivat
passiivi: kallittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kallinnut
sinä et kallinnut
hän ei kallinnut
me emme kallinneet
te ette kallinneet
he eivät kallinneet
passiivi: ei kallittu
Perfekti
minä olen kallinnut
sinä olet kallinnut
hän on kallinnut
me olemme kallinneet
te olette kallinneet
he ovat kallinneet
passiivi: on kallittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kallinnut
sinä et ole kallinnut
hän ei ole kallinnut
me emme ole kallinneet
te ette ole kallinneet
he eivät ole kallinneet
passiivi: ei ole kallittu
Pluskvamperfekti
minä olin kallinnut
sinä olit kallinnut
hän oli kallinnut
me olimme kallinneet
te olitte kallinneet
he olivat kallinneet
passiivi: oli kallittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kallinnut
sinä et ollut kallinnut
hän ei ollut kallinnut
me emme olleet kallinneet
te ette olleet kallinneet
he eivät olleet kallinneet
passiivi: ei ollut kallittu
Konditionaali
Preesens
minä kallitsisin
sinä kallitsisit
hän kallitsisi
me kallitsisimme
te kallitsisitte
he kallitsisivat
passiivi: kallittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kallitsisi
sinä et kallitsisi
hän ei kallitsisi
me emme kallitsisi
te ette kallitsisi
he eivät kallitsisi
passiivi: ei kallittaisi
Perfekti
minä olisin kallinnut
sinä olisit kallinnut
hän olisi kallinnut
me olisimme kallinneet
te olisitte kallinneet
he olisivat kallinneet
passiivi: olisi kallittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kallinnut
sinä et olisi kallinnut
hän ei olisi kallinnut
me emme olisi kallinneet
te ette olisi kallinneet
he eivät olisi kallinneet
passiivi: ei olisi kallittu
Imperatiivi
Preesens
sinä kallitse
hän kallitkoon
me kallitkaamme
te kallitkaa
he kallitkoot
passiivi: kallittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kallitse
hän älköön kallitko
me älkäämme kallitko
te älkää kallitko
he älkööt kallitko
passiivi: älköön kallittako
Perfekti
hän olkoon kallinnut
he olkoot kallinneet
passiivi: olkoon kallittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kallinnut
he älkööt olko kallinneet
passiivi: älköön olko kallittu
Potentiaali
Preesens
minä kallinnen
sinä kallinnet
hän kallinnee
me kallinnemme
te kallinnette
he kallinnevat
passiivi: kallittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kallinne
sinä et kallinne
hän ei kallinne
me emme kallinne
te ette kallinne
he eivät kallinne
passiivi: ei kallittane
Perfekti
minä lienen kallinnut
sinä lienet kallinnut
hän lienee kallinnut
me lienemme kallinneet
te lienette kallinneet
he lienevät kallinneet
passiivi: lienee kallittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kallinnut
sinä et liene kallinnut
hän ei liene kallinnut
me emme liene kallinneet
te ette liene kallinneet
he eivät liene kallinneet
passiivi: ei liene kallittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kallita
Aktiivin partisiippi (preesens)
kallitseva
Passiivin partisiippi (preesens)
kallittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kallinnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kallittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.