to gnaw
Preesens (minä)kaluan
Imperfekti (minä)kalusin
Verbin kaluta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kaluan
sinä kaluat
hän kaluaa
me kaluamme
te kaluatte
he kaluavat
passiivi: kalutaan
Preesens (kielteinen)
minä en kalua
sinä et kalua
hän ei kalua
me emme kalua
te ette kalua
he eivät kalua
passiivi: ei kaluta
Imperfekti
minä kalusin
sinä kalusit
hän kalusi
me kalusimme
te kalusitte
he kalusivat
passiivi: kaluttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kalunnut
sinä et kalunnut
hän ei kalunnut
me emme kalunneet
te ette kalunneet
he eivät kalunneet
passiivi: ei kaluttu
Perfekti
minä olen kalunnut
sinä olet kalunnut
hän on kalunnut
me olemme kalunneet
te olette kalunneet
he ovat kalunneet
passiivi: on kaluttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kalunnut
sinä et ole kalunnut
hän ei ole kalunnut
me emme ole kalunneet
te ette ole kalunneet
he eivät ole kalunneet
passiivi: ei ole kaluttu
Pluskvamperfekti
minä olin kalunnut
sinä olit kalunnut
hän oli kalunnut
me olimme kalunneet
te olitte kalunneet
he olivat kalunneet
passiivi: oli kaluttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kalunnut
sinä et ollut kalunnut
hän ei ollut kalunnut
me emme olleet kalunneet
te ette olleet kalunneet
he eivät olleet kalunneet
passiivi: ei ollut kaluttu
Konditionaali
Preesens
minä kaluaisin / kaluisin
sinä kaluaisit / kaluisit
hän kaluaisi / kaluisi
me kaluaisimme / kaluisimme
te kaluaisitte / kaluisitte
he kaluaisivat / kaluisivat
passiivi: kaluttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kaluaisi / en kaluisi
sinä et kaluaisi / et kaluisi
hän ei kaluaisi / ei kaluisi
me emme kaluaisi / emme kaluisi
te ette kaluaisi / ette kaluisi
he eivät kaluaisi / eivät kaluisi
passiivi: ei kaluttaisi
Perfekti
minä olisin kalunnut
sinä olisit kalunnut
hän olisi kalunnut
me olisimme kalunneet
te olisitte kalunneet
he olisivat kalunneet
passiivi: olisi kaluttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kalunnut
sinä et olisi kalunnut
hän ei olisi kalunnut
me emme olisi kalunneet
te ette olisi kalunneet
he eivät olisi kalunneet
passiivi: ei olisi kaluttu
Imperatiivi
Preesens
sinä kalua
hän kalutkoon
me kalutkaamme
te kalutkaa
he kalutkoot
passiivi: kaluttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kalua
hän älköön kalutko
me älkäämme kalutko
te älkää kalutko
he älkööt kalutko
passiivi: älköön kaluttako
Perfekti
hän olkoon kalunnut
he olkoot kalunneet
passiivi: olkoon kaluttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kalunnut
he älkööt olko kalunneet
passiivi: älköön olko kaluttu
Potentiaali
Preesens
minä kalunnen
sinä kalunnet
hän kalunnee
me kalunnemme
te kalunnette
he kalunnevat
passiivi: kaluttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kalunne
sinä et kalunne
hän ei kalunne
me emme kalunne
te ette kalunne
he eivät kalunne
passiivi: ei kaluttane
Perfekti
minä lienen kalunnut
sinä lienet kalunnut
hän lienee kalunnut
me lienemme kalunneet
te lienette kalunneet
he lienevät kalunneet
passiivi: lienee kaluttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kalunnut
sinä et liene kalunnut
hän ei liene kalunnut
me emme liene kalunneet
te ette liene kalunneet
he eivät liene kalunneet
passiivi: ei liene kaluttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kaluta
Aktiivin partisiippi (preesens)
kaluava
Passiivin partisiippi (preesens)
kaluttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kalunnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kaluttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.