to edge (furnish with an edge)
Preesens (minä)kanttaan
Imperfekti (minä)kanttasin
Verbin kantata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kanttaan
sinä kanttaat
hän kanttaa
me kanttaamme
te kanttaatte
he kanttaavat
passiivi: kantataan
Preesens (kielteinen)
minä en kanttaa
sinä et kanttaa
hän ei kanttaa
me emme kanttaa
te ette kanttaa
he eivät kanttaa
passiivi: ei kantata
Imperfekti
minä kanttasin
sinä kanttasit
hän kanttasi
me kanttasimme
te kanttasitte
he kanttasivat
passiivi: kantattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kantannut
sinä et kantannut
hän ei kantannut
me emme kantanneet
te ette kantanneet
he eivät kantanneet
passiivi: ei kantattu
Perfekti
minä olen kantannut
sinä olet kantannut
hän on kantannut
me olemme kantanneet
te olette kantanneet
he ovat kantanneet
passiivi: on kantattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kantannut
sinä et ole kantannut
hän ei ole kantannut
me emme ole kantanneet
te ette ole kantanneet
he eivät ole kantanneet
passiivi: ei ole kantattu
Pluskvamperfekti
minä olin kantannut
sinä olit kantannut
hän oli kantannut
me olimme kantanneet
te olitte kantanneet
he olivat kantanneet
passiivi: oli kantattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kantannut
sinä et ollut kantannut
hän ei ollut kantannut
me emme olleet kantanneet
te ette olleet kantanneet
he eivät olleet kantanneet
passiivi: ei ollut kantattu
Konditionaali
Preesens
minä kanttaisin
sinä kanttaisit
hän kanttaisi
me kanttaisimme
te kanttaisitte
he kanttaisivat
passiivi: kantattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kanttaisi
sinä et kanttaisi
hän ei kanttaisi
me emme kanttaisi
te ette kanttaisi
he eivät kanttaisi
passiivi: ei kantattaisi
Perfekti
minä olisin kantannut
sinä olisit kantannut
hän olisi kantannut
me olisimme kantanneet
te olisitte kantanneet
he olisivat kantanneet
passiivi: olisi kantattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kantannut
sinä et olisi kantannut
hän ei olisi kantannut
me emme olisi kantanneet
te ette olisi kantanneet
he eivät olisi kantanneet
passiivi: ei olisi kantattu
Imperatiivi
Preesens
sinä kanttaa
hän kantatkoon
me kantatkaamme
te kantatkaa
he kantatkoot
passiivi: kantattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kanttaa
hän älköön kantatko
me älkäämme kantatko
te älkää kantatko
he älkööt kantatko
passiivi: älköön kantattako
Perfekti
hän olkoon kantannut
he olkoot kantanneet
passiivi: olkoon kantattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kantannut
he älkööt olko kantanneet
passiivi: älköön olko kantattu
Potentiaali
Preesens
minä kantannen
sinä kantannet
hän kantannee
me kantannemme
te kantannette
he kantannevat
passiivi: kantattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kantanne
sinä et kantanne
hän ei kantanne
me emme kantanne
te ette kantanne
he eivät kantanne
passiivi: ei kantattane
Perfekti
minä lienen kantannut
sinä lienet kantannut
hän lienee kantannut
me lienemme kantanneet
te lienette kantanneet
he lienevät kantanneet
passiivi: lienee kantattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kantannut
sinä et liene kantannut
hän ei liene kantannut
me emme liene kantanneet
te ette liene kantanneet
he eivät liene kantanneet
passiivi: ei liene kantattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kantata
Aktiivin partisiippi (preesens)
kanttaava
Passiivin partisiippi (preesens)
kantattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kantannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kantattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.