to ripple
Preesens (minä)kareilen
Imperfekti (minä)kareilin
Verbin kareilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kareilen
sinä kareilet
hän kareilee
me kareilemme
te kareilette
he kareilevat
passiivi: kareillaan
Preesens (kielteinen)
minä en kareile
sinä et kareile
hän ei kareile
me emme kareile
te ette kareile
he eivät kareile
passiivi: ei kareilla
Imperfekti
minä kareilin
sinä kareilit
hän kareili
me kareilimme
te kareilitte
he kareilivat
passiivi: kareiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kareillut
sinä et kareillut
hän ei kareillut
me emme kareilleet
te ette kareilleet
he eivät kareilleet
passiivi: ei kareiltu
Perfekti
minä olen kareillut
sinä olet kareillut
hän on kareillut
me olemme kareilleet
te olette kareilleet
he ovat kareilleet
passiivi: on kareiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kareillut
sinä et ole kareillut
hän ei ole kareillut
me emme ole kareilleet
te ette ole kareilleet
he eivät ole kareilleet
passiivi: ei ole kareiltu
Pluskvamperfekti
minä olin kareillut
sinä olit kareillut
hän oli kareillut
me olimme kareilleet
te olitte kareilleet
he olivat kareilleet
passiivi: oli kareiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kareillut
sinä et ollut kareillut
hän ei ollut kareillut
me emme olleet kareilleet
te ette olleet kareilleet
he eivät olleet kareilleet
passiivi: ei ollut kareiltu
Konditionaali
Preesens
minä kareilisin
sinä kareilisit
hän kareilisi
me kareilisimme
te kareilisitte
he kareilisivat
passiivi: kareiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kareilisi
sinä et kareilisi
hän ei kareilisi
me emme kareilisi
te ette kareilisi
he eivät kareilisi
passiivi: ei kareiltaisi
Perfekti
minä olisin kareillut
sinä olisit kareillut
hän olisi kareillut
me olisimme kareilleet
te olisitte kareilleet
he olisivat kareilleet
passiivi: olisi kareiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kareillut
sinä et olisi kareillut
hän ei olisi kareillut
me emme olisi kareilleet
te ette olisi kareilleet
he eivät olisi kareilleet
passiivi: ei olisi kareiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä kareile
hän kareilkoon
me kareilkaamme
te kareilkaa
he kareilkoot
passiivi: kareiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kareile
hän älköön kareilko
me älkäämme kareilko
te älkää kareilko
he älkööt kareilko
passiivi: älköön kareiltako
Perfekti
hän olkoon kareillut
he olkoot kareilleet
passiivi: olkoon kareiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kareillut
he älkööt olko kareilleet
passiivi: älköön olko kareiltu
Potentiaali
Preesens
minä kareillen
sinä kareillet
hän kareillee
me kareillemme
te kareillette
he kareillevat
passiivi: kareiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kareille
sinä et kareille
hän ei kareille
me emme kareille
te ette kareille
he eivät kareille
passiivi: ei kareiltane
Perfekti
minä lienen kareillut
sinä lienet kareillut
hän lienee kareillut
me lienemme kareilleet
te lienette kareilleet
he lienevät kareilleet
passiivi: lienee kareiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kareillut
sinä et liene kareillut
hän ei liene kareillut
me emme liene kareilleet
te ette liene kareilleet
he eivät liene kareilleet
passiivi: ei liene kareiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kareilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
kareileva
Passiivin partisiippi (preesens)
kareiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kareillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kareiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.