Verbin karhentua taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

karhentua
to roughen (to become rougher, less smooth, e.g. of a surface)
Kotus 52*J/sanoa
nt–nn gradation
Preesens (minä)karhennun
Imperfekti (minä)karhennuin
Verbin karhentua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä karhennun
sinä karhennut
hän karhentuu
me karhennumme
te karhennutte
he karhentuvat
passiivi: karhennutaan

Preesens (kielteinen)

minä en karhennu
sinä et karhennu
hän ei karhennu
me emme karhennu
te ette karhennu
he eivät karhennu
passiivi: ei karhennuta

Imperfekti

minä karhennuin
sinä karhennuit
hän karhentui
me karhennuimme
te karhennuitte
he karhentuivat
passiivi: karhennuttiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en karhentunut
sinä et karhentunut
hän ei karhentunut
me emme karhentuneet
te ette karhentuneet
he eivät karhentuneet
passiivi: ei karhennuttu

Perfekti

minä olen karhentunut
sinä olet karhentunut
hän on karhentunut
me olemme karhentuneet
te olette karhentuneet
he ovat karhentuneet
passiivi: on karhennuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole karhentunut
sinä et ole karhentunut
hän ei ole karhentunut
me emme ole karhentuneet
te ette ole karhentuneet
he eivät ole karhentuneet
passiivi: ei ole karhennuttu

Pluskvamperfekti

minä olin karhentunut
sinä olit karhentunut
hän oli karhentunut
me olimme karhentuneet
te olitte karhentuneet
he olivat karhentuneet
passiivi: oli karhennuttu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut karhentunut
sinä et ollut karhentunut
hän ei ollut karhentunut
me emme olleet karhentuneet
te ette olleet karhentuneet
he eivät olleet karhentuneet
passiivi: ei ollut karhennuttu

Konditionaali

Preesens

minä karhentuisin
sinä karhentuisit
hän karhentuisi
me karhentuisimme
te karhentuisitte
he karhentuisivat
passiivi: karhennuttaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en karhentuisi
sinä et karhentuisi
hän ei karhentuisi
me emme karhentuisi
te ette karhentuisi
he eivät karhentuisi
passiivi: ei karhennuttaisi

Perfekti

minä olisin karhentunut
sinä olisit karhentunut
hän olisi karhentunut
me olisimme karhentuneet
te olisitte karhentuneet
he olisivat karhentuneet
passiivi: olisi karhennuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi karhentunut
sinä et olisi karhentunut
hän ei olisi karhentunut
me emme olisi karhentuneet
te ette olisi karhentuneet
he eivät olisi karhentuneet
passiivi: ei olisi karhennuttu

Imperatiivi

Preesens

sinä karhennu
hän karhentukoon
me karhentukaamme
te karhentukaa
he karhentukoot
passiivi: karhennuttakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä karhennu
hän älköön karhentuko
me älkäämme karhentuko
te älkää karhentuko
he älkööt karhentuko
passiivi: älköön karhennuttako

Perfekti

hän olkoon karhentunut
he olkoot karhentuneet
passiivi: olkoon karhennuttu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko karhentunut
he älkööt olko karhentuneet
passiivi: älköön olko karhennuttu

Potentiaali

Preesens

minä karhentunen
sinä karhentunet
hän karhentunee
me karhentunemme
te karhentunette
he karhentunevat
passiivi: karhennuttaneen

Preesens (kielteinen)

minä en karhentune
sinä et karhentune
hän ei karhentune
me emme karhentune
te ette karhentune
he eivät karhentune
passiivi: ei karhennuttane

Perfekti

minä lienen karhentunut
sinä lienet karhentunut
hän lienee karhentunut
me lienemme karhentuneet
te lienette karhentuneet
he lienevät karhentuneet
passiivi: lienee karhennuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene karhentunut
sinä et liene karhentunut
hän ei liene karhentunut
me emme liene karhentuneet
te ette liene karhentuneet
he eivät liene karhentuneet
passiivi: ei liene karhennuttu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

karhentua

Aktiivin partisiippi (preesens)

karhentuva

Passiivin partisiippi (preesens)

karhennuttava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

karhentunut

Passiivin partisiippi (perfekti)

karhennuttu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.