to dun (to ask or beset a debtor for payment)
Preesens (minä)karhuan
Imperfekti (minä)karhusin
Verbin karhuta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä karhuan
sinä karhuat
hän karhuaa
me karhuamme
te karhuatte
he karhuavat
passiivi: karhutaan
Preesens (kielteinen)
minä en karhua
sinä et karhua
hän ei karhua
me emme karhua
te ette karhua
he eivät karhua
passiivi: ei karhuta
Imperfekti
minä karhusin
sinä karhusit
hän karhusi
me karhusimme
te karhusitte
he karhusivat
passiivi: karhuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en karhunnut
sinä et karhunnut
hän ei karhunnut
me emme karhunneet
te ette karhunneet
he eivät karhunneet
passiivi: ei karhuttu
Perfekti
minä olen karhunnut
sinä olet karhunnut
hän on karhunnut
me olemme karhunneet
te olette karhunneet
he ovat karhunneet
passiivi: on karhuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole karhunnut
sinä et ole karhunnut
hän ei ole karhunnut
me emme ole karhunneet
te ette ole karhunneet
he eivät ole karhunneet
passiivi: ei ole karhuttu
Pluskvamperfekti
minä olin karhunnut
sinä olit karhunnut
hän oli karhunnut
me olimme karhunneet
te olitte karhunneet
he olivat karhunneet
passiivi: oli karhuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut karhunnut
sinä et ollut karhunnut
hän ei ollut karhunnut
me emme olleet karhunneet
te ette olleet karhunneet
he eivät olleet karhunneet
passiivi: ei ollut karhuttu
Konditionaali
Preesens
minä karhuaisin / karhuisin
sinä karhuaisit / karhuisit
hän karhuaisi / karhuisi
me karhuaisimme / karhuisimme
te karhuaisitte / karhuisitte
he karhuaisivat / karhuisivat
passiivi: karhuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en karhuaisi / en karhuisi
sinä et karhuaisi / et karhuisi
hän ei karhuaisi / ei karhuisi
me emme karhuaisi / emme karhuisi
te ette karhuaisi / ette karhuisi
he eivät karhuaisi / eivät karhuisi
passiivi: ei karhuttaisi
Perfekti
minä olisin karhunnut
sinä olisit karhunnut
hän olisi karhunnut
me olisimme karhunneet
te olisitte karhunneet
he olisivat karhunneet
passiivi: olisi karhuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi karhunnut
sinä et olisi karhunnut
hän ei olisi karhunnut
me emme olisi karhunneet
te ette olisi karhunneet
he eivät olisi karhunneet
passiivi: ei olisi karhuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä karhua
hän karhutkoon
me karhutkaamme
te karhutkaa
he karhutkoot
passiivi: karhuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä karhua
hän älköön karhutko
me älkäämme karhutko
te älkää karhutko
he älkööt karhutko
passiivi: älköön karhuttako
Perfekti
hän olkoon karhunnut
he olkoot karhunneet
passiivi: olkoon karhuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko karhunnut
he älkööt olko karhunneet
passiivi: älköön olko karhuttu
Potentiaali
Preesens
minä karhunnen
sinä karhunnet
hän karhunnee
me karhunnemme
te karhunnette
he karhunnevat
passiivi: karhuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en karhunne
sinä et karhunne
hän ei karhunne
me emme karhunne
te ette karhunne
he eivät karhunne
passiivi: ei karhuttane
Perfekti
minä lienen karhunnut
sinä lienet karhunnut
hän lienee karhunnut
me lienemme karhunneet
te lienette karhunneet
he lienevät karhunneet
passiivi: lienee karhuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene karhunnut
sinä et liene karhunnut
hän ei liene karhunnut
me emme liene karhunneet
te ette liene karhunneet
he eivät liene karhunneet
passiivi: ei liene karhuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
karhuta
Aktiivin partisiippi (preesens)
karhuava
Passiivin partisiippi (preesens)
karhuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
karhunnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
karhuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.