to accumulate, accrue
Preesens (minä)kartun
Imperfekti (minä)kartuin
Verbin karttua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kartun
sinä kartut
hän karttuu
me kartumme
te kartutte
he karttuvat
passiivi: kartutaan
Preesens (kielteinen)
minä en kartu
sinä et kartu
hän ei kartu
me emme kartu
te ette kartu
he eivät kartu
passiivi: ei kartuta
Imperfekti
minä kartuin
sinä kartuit
hän karttui
me kartuimme
te kartuitte
he karttuivat
passiivi: kartuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en karttunut
sinä et karttunut
hän ei karttunut
me emme karttuneet
te ette karttuneet
he eivät karttuneet
passiivi: ei kartuttu
Perfekti
minä olen karttunut
sinä olet karttunut
hän on karttunut
me olemme karttuneet
te olette karttuneet
he ovat karttuneet
passiivi: on kartuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole karttunut
sinä et ole karttunut
hän ei ole karttunut
me emme ole karttuneet
te ette ole karttuneet
he eivät ole karttuneet
passiivi: ei ole kartuttu
Pluskvamperfekti
minä olin karttunut
sinä olit karttunut
hän oli karttunut
me olimme karttuneet
te olitte karttuneet
he olivat karttuneet
passiivi: oli kartuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut karttunut
sinä et ollut karttunut
hän ei ollut karttunut
me emme olleet karttuneet
te ette olleet karttuneet
he eivät olleet karttuneet
passiivi: ei ollut kartuttu
Konditionaali
Preesens
minä karttuisin
sinä karttuisit
hän karttuisi
me karttuisimme
te karttuisitte
he karttuisivat
passiivi: kartuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en karttuisi
sinä et karttuisi
hän ei karttuisi
me emme karttuisi
te ette karttuisi
he eivät karttuisi
passiivi: ei kartuttaisi
Perfekti
minä olisin karttunut
sinä olisit karttunut
hän olisi karttunut
me olisimme karttuneet
te olisitte karttuneet
he olisivat karttuneet
passiivi: olisi kartuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi karttunut
sinä et olisi karttunut
hän ei olisi karttunut
me emme olisi karttuneet
te ette olisi karttuneet
he eivät olisi karttuneet
passiivi: ei olisi kartuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä kartu
hän karttukoon
me karttukaamme
te karttukaa
he karttukoot
passiivi: kartuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kartu
hän älköön karttuko
me älkäämme karttuko
te älkää karttuko
he älkööt karttuko
passiivi: älköön kartuttako
Perfekti
hän olkoon karttunut
he olkoot karttuneet
passiivi: olkoon kartuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko karttunut
he älkööt olko karttuneet
passiivi: älköön olko kartuttu
Potentiaali
Preesens
minä karttunen
sinä karttunet
hän karttunee
me karttunemme
te karttunette
he karttunevat
passiivi: kartuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en karttune
sinä et karttune
hän ei karttune
me emme karttune
te ette karttune
he eivät karttune
passiivi: ei kartuttane
Perfekti
minä lienen karttunut
sinä lienet karttunut
hän lienee karttunut
me lienemme karttuneet
te lienette karttuneet
he lienevät karttuneet
passiivi: lienee kartuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene karttunut
sinä et liene karttunut
hän ei liene karttunut
me emme liene karttuneet
te ette liene karttuneet
he eivät liene karttuneet
passiivi: ei liene kartuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
karttua
Aktiivin partisiippi (preesens)
karttuva
Passiivin partisiippi (preesens)
kartuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
karttunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kartuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.