to hug, to pet
Preesens (minä)kaulailen
Imperfekti (minä)kaulailin
Verbin kaulailla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kaulailen
sinä kaulailet
hän kaulailee
me kaulailemme
te kaulailette
he kaulailevat
passiivi: kaulaillaan
Preesens (kielteinen)
minä en kaulaile
sinä et kaulaile
hän ei kaulaile
me emme kaulaile
te ette kaulaile
he eivät kaulaile
passiivi: ei kaulailla
Imperfekti
minä kaulailin
sinä kaulailit
hän kaulaili
me kaulailimme
te kaulailitte
he kaulailivat
passiivi: kaulailtiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kaulaillut
sinä et kaulaillut
hän ei kaulaillut
me emme kaulailleet
te ette kaulailleet
he eivät kaulailleet
passiivi: ei kaulailtu
Perfekti
minä olen kaulaillut
sinä olet kaulaillut
hän on kaulaillut
me olemme kaulailleet
te olette kaulailleet
he ovat kaulailleet
passiivi: on kaulailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kaulaillut
sinä et ole kaulaillut
hän ei ole kaulaillut
me emme ole kaulailleet
te ette ole kaulailleet
he eivät ole kaulailleet
passiivi: ei ole kaulailtu
Pluskvamperfekti
minä olin kaulaillut
sinä olit kaulaillut
hän oli kaulaillut
me olimme kaulailleet
te olitte kaulailleet
he olivat kaulailleet
passiivi: oli kaulailtu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kaulaillut
sinä et ollut kaulaillut
hän ei ollut kaulaillut
me emme olleet kaulailleet
te ette olleet kaulailleet
he eivät olleet kaulailleet
passiivi: ei ollut kaulailtu
Konditionaali
Preesens
minä kaulailisin
sinä kaulailisit
hän kaulailisi
me kaulailisimme
te kaulailisitte
he kaulailisivat
passiivi: kaulailtaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kaulailisi
sinä et kaulailisi
hän ei kaulailisi
me emme kaulailisi
te ette kaulailisi
he eivät kaulailisi
passiivi: ei kaulailtaisi
Perfekti
minä olisin kaulaillut
sinä olisit kaulaillut
hän olisi kaulaillut
me olisimme kaulailleet
te olisitte kaulailleet
he olisivat kaulailleet
passiivi: olisi kaulailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kaulaillut
sinä et olisi kaulaillut
hän ei olisi kaulaillut
me emme olisi kaulailleet
te ette olisi kaulailleet
he eivät olisi kaulailleet
passiivi: ei olisi kaulailtu
Imperatiivi
Preesens
sinä kaulaile
hän kaulailkoon
me kaulailkaamme
te kaulailkaa
he kaulailkoot
passiivi: kaulailtakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kaulaile
hän älköön kaulailko
me älkäämme kaulailko
te älkää kaulailko
he älkööt kaulailko
passiivi: älköön kaulailtako
Perfekti
hän olkoon kaulaillut
he olkoot kaulailleet
passiivi: olkoon kaulailtu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kaulaillut
he älkööt olko kaulailleet
passiivi: älköön olko kaulailtu
Potentiaali
Preesens
minä kaulaillen
sinä kaulaillet
hän kaulaillee
me kaulaillemme
te kaulaillette
he kaulaillevat
passiivi: kaulailtaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kaulaille
sinä et kaulaille
hän ei kaulaille
me emme kaulaille
te ette kaulaille
he eivät kaulaille
passiivi: ei kaulailtane
Perfekti
minä lienen kaulaillut
sinä lienet kaulaillut
hän lienee kaulaillut
me lienemme kaulailleet
te lienette kaulailleet
he lienevät kaulailleet
passiivi: lienee kaulailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kaulaillut
sinä et liene kaulaillut
hän ei liene kaulaillut
me emme liene kaulailleet
te ette liene kaulailleet
he eivät liene kaulailleet
passiivi: ei liene kaulailtu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kaulailla
Aktiivin partisiippi (preesens)
kaulaileva
Passiivin partisiippi (preesens)
kaulailtava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kaulaillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kaulailtu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.