to urbanize (take up an urban way of life)
Preesens (minä)kaupunkilaistun
Imperfekti (minä)kaupunkilaistuin
Verbin kaupunkilaistua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kaupunkilaistun
sinä kaupunkilaistut
hän kaupunkilaistuu
me kaupunkilaistumme
te kaupunkilaistutte
he kaupunkilaistuvat
passiivi: kaupunkilaistutaan
Preesens (kielteinen)
minä en kaupunkilaistu
sinä et kaupunkilaistu
hän ei kaupunkilaistu
me emme kaupunkilaistu
te ette kaupunkilaistu
he eivät kaupunkilaistu
passiivi: ei kaupunkilaistuta
Imperfekti
minä kaupunkilaistuin
sinä kaupunkilaistuit
hän kaupunkilaistui
me kaupunkilaistuimme
te kaupunkilaistuitte
he kaupunkilaistuivat
passiivi: kaupunkilaistuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kaupunkilaistunut
sinä et kaupunkilaistunut
hän ei kaupunkilaistunut
me emme kaupunkilaistuneet
te ette kaupunkilaistuneet
he eivät kaupunkilaistuneet
passiivi: ei kaupunkilaistuttu
Perfekti
minä olen kaupunkilaistunut
sinä olet kaupunkilaistunut
hän on kaupunkilaistunut
me olemme kaupunkilaistuneet
te olette kaupunkilaistuneet
he ovat kaupunkilaistuneet
passiivi: on kaupunkilaistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kaupunkilaistunut
sinä et ole kaupunkilaistunut
hän ei ole kaupunkilaistunut
me emme ole kaupunkilaistuneet
te ette ole kaupunkilaistuneet
he eivät ole kaupunkilaistuneet
passiivi: ei ole kaupunkilaistuttu
Pluskvamperfekti
minä olin kaupunkilaistunut
sinä olit kaupunkilaistunut
hän oli kaupunkilaistunut
me olimme kaupunkilaistuneet
te olitte kaupunkilaistuneet
he olivat kaupunkilaistuneet
passiivi: oli kaupunkilaistuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kaupunkilaistunut
sinä et ollut kaupunkilaistunut
hän ei ollut kaupunkilaistunut
me emme olleet kaupunkilaistuneet
te ette olleet kaupunkilaistuneet
he eivät olleet kaupunkilaistuneet
passiivi: ei ollut kaupunkilaistuttu
Konditionaali
Preesens
minä kaupunkilaistuisin
sinä kaupunkilaistuisit
hän kaupunkilaistuisi
me kaupunkilaistuisimme
te kaupunkilaistuisitte
he kaupunkilaistuisivat
passiivi: kaupunkilaistuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kaupunkilaistuisi
sinä et kaupunkilaistuisi
hän ei kaupunkilaistuisi
me emme kaupunkilaistuisi
te ette kaupunkilaistuisi
he eivät kaupunkilaistuisi
passiivi: ei kaupunkilaistuttaisi
Perfekti
minä olisin kaupunkilaistunut
sinä olisit kaupunkilaistunut
hän olisi kaupunkilaistunut
me olisimme kaupunkilaistuneet
te olisitte kaupunkilaistuneet
he olisivat kaupunkilaistuneet
passiivi: olisi kaupunkilaistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kaupunkilaistunut
sinä et olisi kaupunkilaistunut
hän ei olisi kaupunkilaistunut
me emme olisi kaupunkilaistuneet
te ette olisi kaupunkilaistuneet
he eivät olisi kaupunkilaistuneet
passiivi: ei olisi kaupunkilaistuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä kaupunkilaistu
hän kaupunkilaistukoon
me kaupunkilaistukaamme
te kaupunkilaistukaa
he kaupunkilaistukoot
passiivi: kaupunkilaistuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kaupunkilaistu
hän älköön kaupunkilaistuko
me älkäämme kaupunkilaistuko
te älkää kaupunkilaistuko
he älkööt kaupunkilaistuko
passiivi: älköön kaupunkilaistuttako
Perfekti
hän olkoon kaupunkilaistunut
he olkoot kaupunkilaistuneet
passiivi: olkoon kaupunkilaistuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kaupunkilaistunut
he älkööt olko kaupunkilaistuneet
passiivi: älköön olko kaupunkilaistuttu
Potentiaali
Preesens
minä kaupunkilaistunen
sinä kaupunkilaistunet
hän kaupunkilaistunee
me kaupunkilaistunemme
te kaupunkilaistunette
he kaupunkilaistunevat
passiivi: kaupunkilaistuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kaupunkilaistune
sinä et kaupunkilaistune
hän ei kaupunkilaistune
me emme kaupunkilaistune
te ette kaupunkilaistune
he eivät kaupunkilaistune
passiivi: ei kaupunkilaistuttane
Perfekti
minä lienen kaupunkilaistunut
sinä lienet kaupunkilaistunut
hän lienee kaupunkilaistunut
me lienemme kaupunkilaistuneet
te lienette kaupunkilaistuneet
he lienevät kaupunkilaistuneet
passiivi: lienee kaupunkilaistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kaupunkilaistunut
sinä et liene kaupunkilaistunut
hän ei liene kaupunkilaistunut
me emme liene kaupunkilaistuneet
te ette liene kaupunkilaistuneet
he eivät liene kaupunkilaistuneet
passiivi: ei liene kaupunkilaistuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kaupunkilaistua
Aktiivin partisiippi (preesens)
kaupunkilaistuva
Passiivin partisiippi (preesens)
kaupunkilaistuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kaupunkilaistunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kaupunkilaistuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.