to behave like a dandy, to swagger
Preesens (minä)keikailen
Imperfekti (minä)keikailin
Verbin keikailla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä keikailen
sinä keikailet
hän keikailee
me keikailemme
te keikailette
he keikailevat
passiivi: keikaillaan
Preesens (kielteinen)
minä en keikaile
sinä et keikaile
hän ei keikaile
me emme keikaile
te ette keikaile
he eivät keikaile
passiivi: ei keikailla
Imperfekti
minä keikailin
sinä keikailit
hän keikaili
me keikailimme
te keikailitte
he keikailivat
passiivi: keikailtiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en keikaillut
sinä et keikaillut
hän ei keikaillut
me emme keikailleet
te ette keikailleet
he eivät keikailleet
passiivi: ei keikailtu
Perfekti
minä olen keikaillut
sinä olet keikaillut
hän on keikaillut
me olemme keikailleet
te olette keikailleet
he ovat keikailleet
passiivi: on keikailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole keikaillut
sinä et ole keikaillut
hän ei ole keikaillut
me emme ole keikailleet
te ette ole keikailleet
he eivät ole keikailleet
passiivi: ei ole keikailtu
Pluskvamperfekti
minä olin keikaillut
sinä olit keikaillut
hän oli keikaillut
me olimme keikailleet
te olitte keikailleet
he olivat keikailleet
passiivi: oli keikailtu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut keikaillut
sinä et ollut keikaillut
hän ei ollut keikaillut
me emme olleet keikailleet
te ette olleet keikailleet
he eivät olleet keikailleet
passiivi: ei ollut keikailtu
Konditionaali
Preesens
minä keikailisin
sinä keikailisit
hän keikailisi
me keikailisimme
te keikailisitte
he keikailisivat
passiivi: keikailtaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en keikailisi
sinä et keikailisi
hän ei keikailisi
me emme keikailisi
te ette keikailisi
he eivät keikailisi
passiivi: ei keikailtaisi
Perfekti
minä olisin keikaillut
sinä olisit keikaillut
hän olisi keikaillut
me olisimme keikailleet
te olisitte keikailleet
he olisivat keikailleet
passiivi: olisi keikailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi keikaillut
sinä et olisi keikaillut
hän ei olisi keikaillut
me emme olisi keikailleet
te ette olisi keikailleet
he eivät olisi keikailleet
passiivi: ei olisi keikailtu
Imperatiivi
Preesens
sinä keikaile
hän keikailkoon
me keikailkaamme
te keikailkaa
he keikailkoot
passiivi: keikailtakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä keikaile
hän älköön keikailko
me älkäämme keikailko
te älkää keikailko
he älkööt keikailko
passiivi: älköön keikailtako
Perfekti
hän olkoon keikaillut
he olkoot keikailleet
passiivi: olkoon keikailtu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko keikaillut
he älkööt olko keikailleet
passiivi: älköön olko keikailtu
Potentiaali
Preesens
minä keikaillen
sinä keikaillet
hän keikaillee
me keikaillemme
te keikaillette
he keikaillevat
passiivi: keikailtaneen
Preesens (kielteinen)
minä en keikaille
sinä et keikaille
hän ei keikaille
me emme keikaille
te ette keikaille
he eivät keikaille
passiivi: ei keikailtane
Perfekti
minä lienen keikaillut
sinä lienet keikaillut
hän lienee keikaillut
me lienemme keikailleet
te lienette keikailleet
he lienevät keikailleet
passiivi: lienee keikailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene keikaillut
sinä et liene keikaillut
hän ei liene keikaillut
me emme liene keikailleet
te ette liene keikailleet
he eivät liene keikailleet
passiivi: ei liene keikailtu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
keikailla
Aktiivin partisiippi (preesens)
keikaileva
Passiivin partisiippi (preesens)
keikailtava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
keikaillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
keikailtu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.