to flirt
Preesens (minä)keimailen
Imperfekti (minä)keimailin
Verbin keimailla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä keimailen
sinä keimailet
hän keimailee
me keimailemme
te keimailette
he keimailevat
passiivi: keimaillaan
Preesens (kielteinen)
minä en keimaile
sinä et keimaile
hän ei keimaile
me emme keimaile
te ette keimaile
he eivät keimaile
passiivi: ei keimailla
Imperfekti
minä keimailin
sinä keimailit
hän keimaili
me keimailimme
te keimailitte
he keimailivat
passiivi: keimailtiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en keimaillut
sinä et keimaillut
hän ei keimaillut
me emme keimailleet
te ette keimailleet
he eivät keimailleet
passiivi: ei keimailtu
Perfekti
minä olen keimaillut
sinä olet keimaillut
hän on keimaillut
me olemme keimailleet
te olette keimailleet
he ovat keimailleet
passiivi: on keimailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole keimaillut
sinä et ole keimaillut
hän ei ole keimaillut
me emme ole keimailleet
te ette ole keimailleet
he eivät ole keimailleet
passiivi: ei ole keimailtu
Pluskvamperfekti
minä olin keimaillut
sinä olit keimaillut
hän oli keimaillut
me olimme keimailleet
te olitte keimailleet
he olivat keimailleet
passiivi: oli keimailtu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut keimaillut
sinä et ollut keimaillut
hän ei ollut keimaillut
me emme olleet keimailleet
te ette olleet keimailleet
he eivät olleet keimailleet
passiivi: ei ollut keimailtu
Konditionaali
Preesens
minä keimailisin
sinä keimailisit
hän keimailisi
me keimailisimme
te keimailisitte
he keimailisivat
passiivi: keimailtaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en keimailisi
sinä et keimailisi
hän ei keimailisi
me emme keimailisi
te ette keimailisi
he eivät keimailisi
passiivi: ei keimailtaisi
Perfekti
minä olisin keimaillut
sinä olisit keimaillut
hän olisi keimaillut
me olisimme keimailleet
te olisitte keimailleet
he olisivat keimailleet
passiivi: olisi keimailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi keimaillut
sinä et olisi keimaillut
hän ei olisi keimaillut
me emme olisi keimailleet
te ette olisi keimailleet
he eivät olisi keimailleet
passiivi: ei olisi keimailtu
Imperatiivi
Preesens
sinä keimaile
hän keimailkoon
me keimailkaamme
te keimailkaa
he keimailkoot
passiivi: keimailtakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä keimaile
hän älköön keimailko
me älkäämme keimailko
te älkää keimailko
he älkööt keimailko
passiivi: älköön keimailtako
Perfekti
hän olkoon keimaillut
he olkoot keimailleet
passiivi: olkoon keimailtu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko keimaillut
he älkööt olko keimailleet
passiivi: älköön olko keimailtu
Potentiaali
Preesens
minä keimaillen
sinä keimaillet
hän keimaillee
me keimaillemme
te keimaillette
he keimaillevat
passiivi: keimailtaneen
Preesens (kielteinen)
minä en keimaille
sinä et keimaille
hän ei keimaille
me emme keimaille
te ette keimaille
he eivät keimaille
passiivi: ei keimailtane
Perfekti
minä lienen keimaillut
sinä lienet keimaillut
hän lienee keimaillut
me lienemme keimailleet
te lienette keimailleet
he lienevät keimailleet
passiivi: lienee keimailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene keimaillut
sinä et liene keimaillut
hän ei liene keimaillut
me emme liene keimailleet
te ette liene keimailleet
he eivät liene keimailleet
passiivi: ei liene keimailtu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
keimailla
Aktiivin partisiippi (preesens)
keimaileva
Passiivin partisiippi (preesens)
keimailtava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
keimaillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
keimailtu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.