to loll, sprawl
Preesens (minä)kellin
Imperfekti (minä)kellin
Verbin kelliä koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kellin
sinä kellit
hän kellii
me kellimme
te kellitte
he kellivät
passiivi: kellitään
Preesens (kielteinen)
minä en kelli
sinä et kelli
hän ei kelli
me emme kelli
te ette kelli
he eivät kelli
passiivi: ei kellitä
Imperfekti
minä kellin
sinä kellit
hän kelli
me kellimme
te kellitte
he kellivät
passiivi: kellittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kellinyt
sinä et kellinyt
hän ei kellinyt
me emme kellineet
te ette kellineet
he eivät kellineet
passiivi: ei kellitty
Perfekti
minä olen kellinyt
sinä olet kellinyt
hän on kellinyt
me olemme kellineet
te olette kellineet
he ovat kellineet
passiivi: on kellitty
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kellinyt
sinä et ole kellinyt
hän ei ole kellinyt
me emme ole kellineet
te ette ole kellineet
he eivät ole kellineet
passiivi: ei ole kellitty
Pluskvamperfekti
minä olin kellinyt
sinä olit kellinyt
hän oli kellinyt
me olimme kellineet
te olitte kellineet
he olivat kellineet
passiivi: oli kellitty
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kellinyt
sinä et ollut kellinyt
hän ei ollut kellinyt
me emme olleet kellineet
te ette olleet kellineet
he eivät olleet kellineet
passiivi: ei ollut kellitty
Konditionaali
Preesens
minä kellisin
sinä kellisit
hän kellisi
me kellisimme
te kellisitte
he kellisivät
passiivi: kellittäisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kellisi
sinä et kellisi
hän ei kellisi
me emme kellisi
te ette kellisi
he eivät kellisi
passiivi: ei kellittäisi
Perfekti
minä olisin kellinyt
sinä olisit kellinyt
hän olisi kellinyt
me olisimme kellineet
te olisitte kellineet
he olisivat kellineet
passiivi: olisi kellitty
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kellinyt
sinä et olisi kellinyt
hän ei olisi kellinyt
me emme olisi kellineet
te ette olisi kellineet
he eivät olisi kellineet
passiivi: ei olisi kellitty
Imperatiivi
Preesens
sinä kelli
hän kelliköön
me kellikäämme
te kellikää
he kellikööt
passiivi: kellittäköön
Preesens (kielteinen)
sinä älä kelli
hän älköön kellikö
me älkäämme kellikö
te älkää kellikö
he älkööt kellikö
passiivi: älköön kellittäkö
Perfekti
hän olkoon kellinyt
he olkoot kellineet
passiivi: olkoon kellitty
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kellinyt
he älkööt olko kellineet
passiivi: älköön olko kellitty
Potentiaali
Preesens
minä kellinen
sinä kellinet
hän kellinee
me kellinemme
te kellinette
he kellinevät
passiivi: kellittäneen
Preesens (kielteinen)
minä en kelline
sinä et kelline
hän ei kelline
me emme kelline
te ette kelline
he eivät kelline
passiivi: ei kellittäne
Perfekti
minä lienen kellinyt
sinä lienet kellinyt
hän lienee kellinyt
me lienemme kellineet
te lienette kellineet
he lienevät kellineet
passiivi: lienee kellitty
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kellinyt
sinä et liene kellinyt
hän ei liene kellinyt
me emme liene kellineet
te ette liene kellineet
he eivät liene kellineet
passiivi: ei liene kellitty
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kelliä
Aktiivin partisiippi (preesens)
kellivä
Passiivin partisiippi (preesens)
kellittävä
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kellinyt
Passiivin partisiippi (perfekti)
kellitty
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.