to do, work, suffice, be good enough
Preesens (minä)kelpaan
Imperfekti (minä)kelpasin
Verbin kelvata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kelpaan
sinä kelpaat
hän kelpaa
me kelpaamme
te kelpaatte
he kelpaavat
passiivi: kelvataan
Preesens (kielteinen)
minä en kelpaa
sinä et kelpaa
hän ei kelpaa
me emme kelpaa
te ette kelpaa
he eivät kelpaa
passiivi: ei kelvata
Imperfekti
minä kelpasin
sinä kelpasit
hän kelpasi
me kelpasimme
te kelpasitte
he kelpasivat
passiivi: kelvattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kelvannut
sinä et kelvannut
hän ei kelvannut
me emme kelvanneet
te ette kelvanneet
he eivät kelvanneet
passiivi: ei kelvattu
Perfekti
minä olen kelvannut
sinä olet kelvannut
hän on kelvannut
me olemme kelvanneet
te olette kelvanneet
he ovat kelvanneet
passiivi: on kelvattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kelvannut
sinä et ole kelvannut
hän ei ole kelvannut
me emme ole kelvanneet
te ette ole kelvanneet
he eivät ole kelvanneet
passiivi: ei ole kelvattu
Pluskvamperfekti
minä olin kelvannut
sinä olit kelvannut
hän oli kelvannut
me olimme kelvanneet
te olitte kelvanneet
he olivat kelvanneet
passiivi: oli kelvattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kelvannut
sinä et ollut kelvannut
hän ei ollut kelvannut
me emme olleet kelvanneet
te ette olleet kelvanneet
he eivät olleet kelvanneet
passiivi: ei ollut kelvattu
Konditionaali
Preesens
minä kelpaisin
sinä kelpaisit
hän kelpaisi
me kelpaisimme
te kelpaisitte
he kelpaisivat
passiivi: kelvattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kelpaisi
sinä et kelpaisi
hän ei kelpaisi
me emme kelpaisi
te ette kelpaisi
he eivät kelpaisi
passiivi: ei kelvattaisi
Perfekti
minä olisin kelvannut
sinä olisit kelvannut
hän olisi kelvannut
me olisimme kelvanneet
te olisitte kelvanneet
he olisivat kelvanneet
passiivi: olisi kelvattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kelvannut
sinä et olisi kelvannut
hän ei olisi kelvannut
me emme olisi kelvanneet
te ette olisi kelvanneet
he eivät olisi kelvanneet
passiivi: ei olisi kelvattu
Imperatiivi
Preesens
sinä kelpaa
hän kelvatkoon
me kelvatkaamme
te kelvatkaa
he kelvatkoot
passiivi: kelvattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kelpaa
hän älköön kelvatko
me älkäämme kelvatko
te älkää kelvatko
he älkööt kelvatko
passiivi: älköön kelvattako
Perfekti
hän olkoon kelvannut
he olkoot kelvanneet
passiivi: olkoon kelvattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kelvannut
he älkööt olko kelvanneet
passiivi: älköön olko kelvattu
Potentiaali
Preesens
minä kelvannen
sinä kelvannet
hän kelvannee
me kelvannemme
te kelvannette
he kelvannevat
passiivi: kelvattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kelvanne
sinä et kelvanne
hän ei kelvanne
me emme kelvanne
te ette kelvanne
he eivät kelvanne
passiivi: ei kelvattane
Perfekti
minä lienen kelvannut
sinä lienet kelvannut
hän lienee kelvannut
me lienemme kelvanneet
te lienette kelvanneet
he lienevät kelvanneet
passiivi: lienee kelvattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kelvannut
sinä et liene kelvannut
hän ei liene kelvannut
me emme liene kelvanneet
te ette liene kelvanneet
he eivät liene kelvanneet
passiivi: ei liene kelvattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kelvata
Aktiivin partisiippi (preesens)
kelpaava
Passiivin partisiippi (preesens)
kelvattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kelvannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kelvattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.