to be tilted, to be aside
Preesens (minä)kenotan
Imperfekti (minä)kenotin
Verbin kenottaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kenotan
sinä kenotat
hän kenottaa
me kenotamme
te kenotatte
he kenottavat
passiivi: kenotetaan
Preesens (kielteinen)
minä en kenota
sinä et kenota
hän ei kenota
me emme kenota
te ette kenota
he eivät kenota
passiivi: ei kenoteta
Imperfekti
minä kenotin
sinä kenotit
hän kenotti
me kenotimme
te kenotitte
he kenottivat
passiivi: kenotettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kenottanut
sinä et kenottanut
hän ei kenottanut
me emme kenottaneet
te ette kenottaneet
he eivät kenottaneet
passiivi: ei kenotettu
Perfekti
minä olen kenottanut
sinä olet kenottanut
hän on kenottanut
me olemme kenottaneet
te olette kenottaneet
he ovat kenottaneet
passiivi: on kenotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kenottanut
sinä et ole kenottanut
hän ei ole kenottanut
me emme ole kenottaneet
te ette ole kenottaneet
he eivät ole kenottaneet
passiivi: ei ole kenotettu
Pluskvamperfekti
minä olin kenottanut
sinä olit kenottanut
hän oli kenottanut
me olimme kenottaneet
te olitte kenottaneet
he olivat kenottaneet
passiivi: oli kenotettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kenottanut
sinä et ollut kenottanut
hän ei ollut kenottanut
me emme olleet kenottaneet
te ette olleet kenottaneet
he eivät olleet kenottaneet
passiivi: ei ollut kenotettu
Konditionaali
Preesens
minä kenottaisin
sinä kenottaisit
hän kenottaisi
me kenottaisimme
te kenottaisitte
he kenottaisivat
passiivi: kenotettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kenottaisi
sinä et kenottaisi
hän ei kenottaisi
me emme kenottaisi
te ette kenottaisi
he eivät kenottaisi
passiivi: ei kenotettaisi
Perfekti
minä olisin kenottanut
sinä olisit kenottanut
hän olisi kenottanut
me olisimme kenottaneet
te olisitte kenottaneet
he olisivat kenottaneet
passiivi: olisi kenotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kenottanut
sinä et olisi kenottanut
hän ei olisi kenottanut
me emme olisi kenottaneet
te ette olisi kenottaneet
he eivät olisi kenottaneet
passiivi: ei olisi kenotettu
Imperatiivi
Preesens
sinä kenota
hän kenottakoon
me kenottakaamme
te kenottakaa
he kenottakoot
passiivi: kenotettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kenota
hän älköön kenottako
me älkäämme kenottako
te älkää kenottako
he älkööt kenottako
passiivi: älköön kenotettako
Perfekti
hän olkoon kenottanut
he olkoot kenottaneet
passiivi: olkoon kenotettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kenottanut
he älkööt olko kenottaneet
passiivi: älköön olko kenotettu
Potentiaali
Preesens
minä kenottanen
sinä kenottanet
hän kenottanee
me kenottanemme
te kenottanette
he kenottanevat
passiivi: kenotettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kenottane
sinä et kenottane
hän ei kenottane
me emme kenottane
te ette kenottane
he eivät kenottane
passiivi: ei kenotettane
Perfekti
minä lienen kenottanut
sinä lienet kenottanut
hän lienee kenottanut
me lienemme kenottaneet
te lienette kenottaneet
he lienevät kenottaneet
passiivi: lienee kenotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kenottanut
sinä et liene kenottanut
hän ei liene kenottanut
me emme liene kenottaneet
te ette liene kenottaneet
he eivät liene kenottaneet
passiivi: ei liene kenotettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kenottaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
kenottava
Passiivin partisiippi (preesens)
kenotettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kenottanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kenotettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.