to have (something) told
Preesens (minä)kerrotutan
Imperfekti (minä)kerrotutin
Verbin kerrotuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kerrotutan
sinä kerrotutat
hän kerrotuttaa
me kerrotutamme
te kerrotutatte
he kerrotuttavat
passiivi: kerrotutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en kerrotuta
sinä et kerrotuta
hän ei kerrotuta
me emme kerrotuta
te ette kerrotuta
he eivät kerrotuta
passiivi: ei kerrotuteta
Imperfekti
minä kerrotutin
sinä kerrotutit
hän kerrotutti
me kerrotutimme
te kerrotutitte
he kerrotuttivat
passiivi: kerrotutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kerrotuttanut
sinä et kerrotuttanut
hän ei kerrotuttanut
me emme kerrotuttaneet
te ette kerrotuttaneet
he eivät kerrotuttaneet
passiivi: ei kerrotutettu
Perfekti
minä olen kerrotuttanut
sinä olet kerrotuttanut
hän on kerrotuttanut
me olemme kerrotuttaneet
te olette kerrotuttaneet
he ovat kerrotuttaneet
passiivi: on kerrotutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kerrotuttanut
sinä et ole kerrotuttanut
hän ei ole kerrotuttanut
me emme ole kerrotuttaneet
te ette ole kerrotuttaneet
he eivät ole kerrotuttaneet
passiivi: ei ole kerrotutettu
Pluskvamperfekti
minä olin kerrotuttanut
sinä olit kerrotuttanut
hän oli kerrotuttanut
me olimme kerrotuttaneet
te olitte kerrotuttaneet
he olivat kerrotuttaneet
passiivi: oli kerrotutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kerrotuttanut
sinä et ollut kerrotuttanut
hän ei ollut kerrotuttanut
me emme olleet kerrotuttaneet
te ette olleet kerrotuttaneet
he eivät olleet kerrotuttaneet
passiivi: ei ollut kerrotutettu
Konditionaali
Preesens
minä kerrotuttaisin
sinä kerrotuttaisit
hän kerrotuttaisi
me kerrotuttaisimme
te kerrotuttaisitte
he kerrotuttaisivat
passiivi: kerrotutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kerrotuttaisi
sinä et kerrotuttaisi
hän ei kerrotuttaisi
me emme kerrotuttaisi
te ette kerrotuttaisi
he eivät kerrotuttaisi
passiivi: ei kerrotutettaisi
Perfekti
minä olisin kerrotuttanut
sinä olisit kerrotuttanut
hän olisi kerrotuttanut
me olisimme kerrotuttaneet
te olisitte kerrotuttaneet
he olisivat kerrotuttaneet
passiivi: olisi kerrotutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kerrotuttanut
sinä et olisi kerrotuttanut
hän ei olisi kerrotuttanut
me emme olisi kerrotuttaneet
te ette olisi kerrotuttaneet
he eivät olisi kerrotuttaneet
passiivi: ei olisi kerrotutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä kerrotuta
hän kerrotuttakoon
me kerrotuttakaamme
te kerrotuttakaa
he kerrotuttakoot
passiivi: kerrotutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kerrotuta
hän älköön kerrotuttako
me älkäämme kerrotuttako
te älkää kerrotuttako
he älkööt kerrotuttako
passiivi: älköön kerrotutettako
Perfekti
hän olkoon kerrotuttanut
he olkoot kerrotuttaneet
passiivi: olkoon kerrotutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kerrotuttanut
he älkööt olko kerrotuttaneet
passiivi: älköön olko kerrotutettu
Potentiaali
Preesens
minä kerrotuttanen
sinä kerrotuttanet
hän kerrotuttanee
me kerrotuttanemme
te kerrotuttanette
he kerrotuttanevat
passiivi: kerrotutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kerrotuttane
sinä et kerrotuttane
hän ei kerrotuttane
me emme kerrotuttane
te ette kerrotuttane
he eivät kerrotuttane
passiivi: ei kerrotutettane
Perfekti
minä lienen kerrotuttanut
sinä lienet kerrotuttanut
hän lienee kerrotuttanut
me lienemme kerrotuttaneet
te lienette kerrotuttaneet
he lienevät kerrotuttaneet
passiivi: lienee kerrotutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kerrotuttanut
sinä et liene kerrotuttanut
hän ei liene kerrotuttanut
me emme liene kerrotuttaneet
te ette liene kerrotuttaneet
he eivät liene kerrotuttaneet
passiivi: ei liene kerrotutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kerrotuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
kerrotuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
kerrotutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kerrotuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kerrotutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.