to recur, repeat, reoccur
Preesens (minä)kertaudun
Imperfekti (minä)kertauduin
Verbin kertautua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kertaudun
sinä kertaudut
hän kertautuu
me kertaudumme
te kertaudutte
he kertautuvat
passiivi: kertaudutaan
Preesens (kielteinen)
minä en kertaudu
sinä et kertaudu
hän ei kertaudu
me emme kertaudu
te ette kertaudu
he eivät kertaudu
passiivi: ei kertauduta
Imperfekti
minä kertauduin
sinä kertauduit
hän kertautui
me kertauduimme
te kertauduitte
he kertautuivat
passiivi: kertauduttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kertautunut
sinä et kertautunut
hän ei kertautunut
me emme kertautuneet
te ette kertautuneet
he eivät kertautuneet
passiivi: ei kertauduttu
Perfekti
minä olen kertautunut
sinä olet kertautunut
hän on kertautunut
me olemme kertautuneet
te olette kertautuneet
he ovat kertautuneet
passiivi: on kertauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kertautunut
sinä et ole kertautunut
hän ei ole kertautunut
me emme ole kertautuneet
te ette ole kertautuneet
he eivät ole kertautuneet
passiivi: ei ole kertauduttu
Pluskvamperfekti
minä olin kertautunut
sinä olit kertautunut
hän oli kertautunut
me olimme kertautuneet
te olitte kertautuneet
he olivat kertautuneet
passiivi: oli kertauduttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kertautunut
sinä et ollut kertautunut
hän ei ollut kertautunut
me emme olleet kertautuneet
te ette olleet kertautuneet
he eivät olleet kertautuneet
passiivi: ei ollut kertauduttu
Konditionaali
Preesens
minä kertautuisin
sinä kertautuisit
hän kertautuisi
me kertautuisimme
te kertautuisitte
he kertautuisivat
passiivi: kertauduttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kertautuisi
sinä et kertautuisi
hän ei kertautuisi
me emme kertautuisi
te ette kertautuisi
he eivät kertautuisi
passiivi: ei kertauduttaisi
Perfekti
minä olisin kertautunut
sinä olisit kertautunut
hän olisi kertautunut
me olisimme kertautuneet
te olisitte kertautuneet
he olisivat kertautuneet
passiivi: olisi kertauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kertautunut
sinä et olisi kertautunut
hän ei olisi kertautunut
me emme olisi kertautuneet
te ette olisi kertautuneet
he eivät olisi kertautuneet
passiivi: ei olisi kertauduttu
Imperatiivi
Preesens
sinä kertaudu
hän kertautukoon
me kertautukaamme
te kertautukaa
he kertautukoot
passiivi: kertauduttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kertaudu
hän älköön kertautuko
me älkäämme kertautuko
te älkää kertautuko
he älkööt kertautuko
passiivi: älköön kertauduttako
Perfekti
hän olkoon kertautunut
he olkoot kertautuneet
passiivi: olkoon kertauduttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kertautunut
he älkööt olko kertautuneet
passiivi: älköön olko kertauduttu
Potentiaali
Preesens
minä kertautunen
sinä kertautunet
hän kertautunee
me kertautunemme
te kertautunette
he kertautunevat
passiivi: kertauduttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kertautune
sinä et kertautune
hän ei kertautune
me emme kertautune
te ette kertautune
he eivät kertautune
passiivi: ei kertauduttane
Perfekti
minä lienen kertautunut
sinä lienet kertautunut
hän lienee kertautunut
me lienemme kertautuneet
te lienette kertautuneet
he lienevät kertautuneet
passiivi: lienee kertauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kertautunut
sinä et liene kertautunut
hän ei liene kertautunut
me emme liene kertautuneet
te ette liene kertautuneet
he eivät liene kertautuneet
passiivi: ei liene kertauduttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kertautua
Aktiivin partisiippi (preesens)
kertautuva
Passiivin partisiippi (preesens)
kertauduttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kertautunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kertauduttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.