to tingle (to feel a prickling or mildly stinging sensation)
Preesens (minä)kihelmöin / kihelmöitsen
Imperfekti (minä)kihelmöin / kihelmöitsin
Verbin kihelmöidä koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kihelmöin / kihelmöitsen
sinä kihelmöit / kihelmöitset
hän kihelmöi / kihelmöitsee
me kihelmöimme / kihelmöitsemme
te kihelmöitte / kihelmöitsette
he kihelmöivät / kihelmöitsevät
passiivi: kihelmöidään
Preesens (kielteinen)
minä en kihelmöi / en kihelmöitse
sinä et kihelmöi / et kihelmöitse
hän ei kihelmöi / ei kihelmöitse
me emme kihelmöi / emme kihelmöitse
te ette kihelmöi / ette kihelmöitse
he eivät kihelmöi / eivät kihelmöitse
passiivi: ei kihelmöidä
Imperfekti
minä kihelmöin / kihelmöitsin
sinä kihelmöit / kihelmöitsit
hän kihelmöi / kihelmöitsi
me kihelmöimme / kihelmöitsimme
te kihelmöitte / kihelmöitsitte
he kihelmöivät / kihelmöitsivät
passiivi: kihelmöitiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kihelmöinyt
sinä et kihelmöinyt
hän ei kihelmöinyt
me emme kihelmöineet
te ette kihelmöineet
he eivät kihelmöineet
passiivi: ei kihelmöity
Perfekti
minä olen kihelmöinyt
sinä olet kihelmöinyt
hän on kihelmöinyt
me olemme kihelmöineet
te olette kihelmöineet
he ovat kihelmöineet
passiivi: on kihelmöity
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kihelmöinyt
sinä et ole kihelmöinyt
hän ei ole kihelmöinyt
me emme ole kihelmöineet
te ette ole kihelmöineet
he eivät ole kihelmöineet
passiivi: ei ole kihelmöity
Pluskvamperfekti
minä olin kihelmöinyt
sinä olit kihelmöinyt
hän oli kihelmöinyt
me olimme kihelmöineet
te olitte kihelmöineet
he olivat kihelmöineet
passiivi: oli kihelmöity
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kihelmöinyt
sinä et ollut kihelmöinyt
hän ei ollut kihelmöinyt
me emme olleet kihelmöineet
te ette olleet kihelmöineet
he eivät olleet kihelmöineet
passiivi: ei ollut kihelmöity
Konditionaali
Preesens
minä kihelmöisin / kihelmöitsisin
sinä kihelmöisit / kihelmöitsisit
hän kihelmöisi / kihelmöitsisi
me kihelmöisimme / kihelmöitsisimme
te kihelmöisitte / kihelmöitsisitte
he kihelmöisivät / kihelmöitsisivät
passiivi: kihelmöitäisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kihelmöisi / en kihelmöitsisi
sinä et kihelmöisi / et kihelmöitsisi
hän ei kihelmöisi / ei kihelmöitsisi
me emme kihelmöisi / emme kihelmöitsisi
te ette kihelmöisi / ette kihelmöitsisi
he eivät kihelmöisi / eivät kihelmöitsisi
passiivi: ei kihelmöitäisi
Perfekti
minä olisin kihelmöinyt
sinä olisit kihelmöinyt
hän olisi kihelmöinyt
me olisimme kihelmöineet
te olisitte kihelmöineet
he olisivat kihelmöineet
passiivi: olisi kihelmöity
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kihelmöinyt
sinä et olisi kihelmöinyt
hän ei olisi kihelmöinyt
me emme olisi kihelmöineet
te ette olisi kihelmöineet
he eivät olisi kihelmöineet
passiivi: ei olisi kihelmöity
Imperatiivi
Preesens
sinä kihelmöi / kihelmöitse
hän kihelmöiköön
me kihelmöikäämme
te kihelmöikää
he kihelmöikööt
passiivi: kihelmöitäköön
Preesens (kielteinen)
sinä älä kihelmöi / älä kihelmöitse
hän älköön kihelmöikö
me älkäämme kihelmöikö
te älkää kihelmöikö
he älkööt kihelmöikö
passiivi: älköön kihelmöitäkö
Perfekti
hän olkoon kihelmöinyt
he olkoot kihelmöineet
passiivi: olkoon kihelmöity
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kihelmöinyt
he älkööt olko kihelmöineet
passiivi: älköön olko kihelmöity
Potentiaali
Preesens
minä kihelmöinen
sinä kihelmöinet
hän kihelmöinee
me kihelmöinemme
te kihelmöinette
he kihelmöinevät
passiivi: kihelmöitäneen
Preesens (kielteinen)
minä en kihelmöine
sinä et kihelmöine
hän ei kihelmöine
me emme kihelmöine
te ette kihelmöine
he eivät kihelmöine
passiivi: ei kihelmöitäne
Perfekti
minä lienen kihelmöinyt
sinä lienet kihelmöinyt
hän lienee kihelmöinyt
me lienemme kihelmöineet
te lienette kihelmöineet
he lienevät kihelmöineet
passiivi: lienee kihelmöity
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kihelmöinyt
sinä et liene kihelmöinyt
hän ei liene kihelmöinyt
me emme liene kihelmöineet
te ette liene kihelmöineet
he eivät liene kihelmöineet
passiivi: ei liene kihelmöity
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kihelmöidä
Aktiivin partisiippi (preesens)
kihelmöivä / kihelmöitsevä
Passiivin partisiippi (preesens)
kihelmöitävä
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kihelmöinyt
Passiivin partisiippi (perfekti)
kihelmöity
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.