to exude (discharge through pores or incisions, as moisture or other liquid matter)
Preesens (minä)kihoan
Imperfekti (minä)kihosin
Verbin kihota koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kihoan
sinä kihoat
hän kihoaa
me kihoamme
te kihoatte
he kihoavat
passiivi: kihotaan
Preesens (kielteinen)
minä en kihoa
sinä et kihoa
hän ei kihoa
me emme kihoa
te ette kihoa
he eivät kihoa
passiivi: ei kihota
Imperfekti
minä kihosin
sinä kihosit
hän kihosi
me kihosimme
te kihositte
he kihosivat
passiivi: kihottiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kihonnut
sinä et kihonnut
hän ei kihonnut
me emme kihonneet
te ette kihonneet
he eivät kihonneet
passiivi: ei kihottu
Perfekti
minä olen kihonnut
sinä olet kihonnut
hän on kihonnut
me olemme kihonneet
te olette kihonneet
he ovat kihonneet
passiivi: on kihottu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kihonnut
sinä et ole kihonnut
hän ei ole kihonnut
me emme ole kihonneet
te ette ole kihonneet
he eivät ole kihonneet
passiivi: ei ole kihottu
Pluskvamperfekti
minä olin kihonnut
sinä olit kihonnut
hän oli kihonnut
me olimme kihonneet
te olitte kihonneet
he olivat kihonneet
passiivi: oli kihottu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kihonnut
sinä et ollut kihonnut
hän ei ollut kihonnut
me emme olleet kihonneet
te ette olleet kihonneet
he eivät olleet kihonneet
passiivi: ei ollut kihottu
Konditionaali
Preesens
minä kihoaisin / kihoisin
sinä kihoaisit / kihoisit
hän kihoaisi / kihoisi
me kihoaisimme / kihoisimme
te kihoaisitte / kihoisitte
he kihoaisivat / kihoisivat
passiivi: kihottaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kihoaisi / en kihoisi
sinä et kihoaisi / et kihoisi
hän ei kihoaisi / ei kihoisi
me emme kihoaisi / emme kihoisi
te ette kihoaisi / ette kihoisi
he eivät kihoaisi / eivät kihoisi
passiivi: ei kihottaisi
Perfekti
minä olisin kihonnut
sinä olisit kihonnut
hän olisi kihonnut
me olisimme kihonneet
te olisitte kihonneet
he olisivat kihonneet
passiivi: olisi kihottu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kihonnut
sinä et olisi kihonnut
hän ei olisi kihonnut
me emme olisi kihonneet
te ette olisi kihonneet
he eivät olisi kihonneet
passiivi: ei olisi kihottu
Imperatiivi
Preesens
sinä kihoa
hän kihotkoon
me kihotkaamme
te kihotkaa
he kihotkoot
passiivi: kihottakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kihoa
hän älköön kihotko
me älkäämme kihotko
te älkää kihotko
he älkööt kihotko
passiivi: älköön kihottako
Perfekti
hän olkoon kihonnut
he olkoot kihonneet
passiivi: olkoon kihottu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kihonnut
he älkööt olko kihonneet
passiivi: älköön olko kihottu
Potentiaali
Preesens
minä kihonnen
sinä kihonnet
hän kihonnee
me kihonnemme
te kihonnette
he kihonnevat
passiivi: kihottaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kihonne
sinä et kihonne
hän ei kihonne
me emme kihonne
te ette kihonne
he eivät kihonne
passiivi: ei kihottane
Perfekti
minä lienen kihonnut
sinä lienet kihonnut
hän lienee kihonnut
me lienemme kihonneet
te lienette kihonneet
he lienevät kihonneet
passiivi: lienee kihottu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kihonnut
sinä et liene kihonnut
hän ei liene kihonnut
me emme liene kihonneet
te ette liene kihonneet
he eivät liene kihonneet
passiivi: ei liene kihottu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kihota
Aktiivin partisiippi (preesens)
kihoava
Passiivin partisiippi (preesens)
kihottava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kihonnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kihottu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.