to dispute, argue, quarrel, bicker
Preesens (minä)kiistelen
Imperfekti (minä)kiistelin
Verbin kiistellä koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kiistelen
sinä kiistelet
hän kiistelee
me kiistelemme
te kiistelette
he kiistelevät
passiivi: kiistellään
Preesens (kielteinen)
minä en kiistele
sinä et kiistele
hän ei kiistele
me emme kiistele
te ette kiistele
he eivät kiistele
passiivi: ei kiistellä
Imperfekti
minä kiistelin
sinä kiistelit
hän kiisteli
me kiistelimme
te kiistelitte
he kiistelivät
passiivi: kiisteltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kiistellyt
sinä et kiistellyt
hän ei kiistellyt
me emme kiistelleet
te ette kiistelleet
he eivät kiistelleet
passiivi: ei kiistelty
Perfekti
minä olen kiistellyt
sinä olet kiistellyt
hän on kiistellyt
me olemme kiistelleet
te olette kiistelleet
he ovat kiistelleet
passiivi: on kiistelty
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kiistellyt
sinä et ole kiistellyt
hän ei ole kiistellyt
me emme ole kiistelleet
te ette ole kiistelleet
he eivät ole kiistelleet
passiivi: ei ole kiistelty
Pluskvamperfekti
minä olin kiistellyt
sinä olit kiistellyt
hän oli kiistellyt
me olimme kiistelleet
te olitte kiistelleet
he olivat kiistelleet
passiivi: oli kiistelty
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kiistellyt
sinä et ollut kiistellyt
hän ei ollut kiistellyt
me emme olleet kiistelleet
te ette olleet kiistelleet
he eivät olleet kiistelleet
passiivi: ei ollut kiistelty
Konditionaali
Preesens
minä kiistelisin
sinä kiistelisit
hän kiistelisi
me kiistelisimme
te kiistelisitte
he kiistelisivät
passiivi: kiisteltäisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kiistelisi
sinä et kiistelisi
hän ei kiistelisi
me emme kiistelisi
te ette kiistelisi
he eivät kiistelisi
passiivi: ei kiisteltäisi
Perfekti
minä olisin kiistellyt
sinä olisit kiistellyt
hän olisi kiistellyt
me olisimme kiistelleet
te olisitte kiistelleet
he olisivat kiistelleet
passiivi: olisi kiistelty
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kiistellyt
sinä et olisi kiistellyt
hän ei olisi kiistellyt
me emme olisi kiistelleet
te ette olisi kiistelleet
he eivät olisi kiistelleet
passiivi: ei olisi kiistelty
Imperatiivi
Preesens
sinä kiistele
hän kiistelköön
me kiistelkäämme
te kiistelkää
he kiistelkööt
passiivi: kiisteltäköön
Preesens (kielteinen)
sinä älä kiistele
hän älköön kiistelkö
me älkäämme kiistelkö
te älkää kiistelkö
he älkööt kiistelkö
passiivi: älköön kiisteltäkö
Perfekti
hän olkoon kiistellyt
he olkoot kiistelleet
passiivi: olkoon kiistelty
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kiistellyt
he älkööt olko kiistelleet
passiivi: älköön olko kiistelty
Potentiaali
Preesens
minä kiistellen
sinä kiistellet
hän kiistellee
me kiistellemme
te kiistellette
he kiistellevät
passiivi: kiisteltäneen
Preesens (kielteinen)
minä en kiistelle
sinä et kiistelle
hän ei kiistelle
me emme kiistelle
te ette kiistelle
he eivät kiistelle
passiivi: ei kiisteltäne
Perfekti
minä lienen kiistellyt
sinä lienet kiistellyt
hän lienee kiistellyt
me lienemme kiistelleet
te lienette kiistelleet
he lienevät kiistelleet
passiivi: lienee kiistelty
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kiistellyt
sinä et liene kiistellyt
hän ei liene kiistellyt
me emme liene kiistelleet
te ette liene kiistelleet
he eivät liene kiistelleet
passiivi: ei liene kiistelty
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kiistellä
Aktiivin partisiippi (preesens)
kiistelevä
Passiivin partisiippi (preesens)
kiisteltävä
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kiistellyt
Passiivin partisiippi (perfekti)
kiistelty
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.