to shimmer, to glisten
Preesens (minä)kimaltelen
Imperfekti (minä)kimaltelin
Verbin kimallella koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kimaltelen
sinä kimaltelet
hän kimaltelee
me kimaltelemme
te kimaltelette
he kimaltelevat
passiivi: kimallellaan
Preesens (kielteinen)
minä en kimaltele
sinä et kimaltele
hän ei kimaltele
me emme kimaltele
te ette kimaltele
he eivät kimaltele
passiivi: ei kimallella
Imperfekti
minä kimaltelin
sinä kimaltelit
hän kimalteli
me kimaltelimme
te kimaltelitte
he kimaltelivat
passiivi: kimalleltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kimallellut
sinä et kimallellut
hän ei kimallellut
me emme kimallelleet
te ette kimallelleet
he eivät kimallelleet
passiivi: ei kimalleltu
Perfekti
minä olen kimallellut
sinä olet kimallellut
hän on kimallellut
me olemme kimallelleet
te olette kimallelleet
he ovat kimallelleet
passiivi: on kimalleltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kimallellut
sinä et ole kimallellut
hän ei ole kimallellut
me emme ole kimallelleet
te ette ole kimallelleet
he eivät ole kimallelleet
passiivi: ei ole kimalleltu
Pluskvamperfekti
minä olin kimallellut
sinä olit kimallellut
hän oli kimallellut
me olimme kimallelleet
te olitte kimallelleet
he olivat kimallelleet
passiivi: oli kimalleltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kimallellut
sinä et ollut kimallellut
hän ei ollut kimallellut
me emme olleet kimallelleet
te ette olleet kimallelleet
he eivät olleet kimallelleet
passiivi: ei ollut kimalleltu
Konditionaali
Preesens
minä kimaltelisin
sinä kimaltelisit
hän kimaltelisi
me kimaltelisimme
te kimaltelisitte
he kimaltelisivat
passiivi: kimalleltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kimaltelisi
sinä et kimaltelisi
hän ei kimaltelisi
me emme kimaltelisi
te ette kimaltelisi
he eivät kimaltelisi
passiivi: ei kimalleltaisi
Perfekti
minä olisin kimallellut
sinä olisit kimallellut
hän olisi kimallellut
me olisimme kimallelleet
te olisitte kimallelleet
he olisivat kimallelleet
passiivi: olisi kimalleltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kimallellut
sinä et olisi kimallellut
hän ei olisi kimallellut
me emme olisi kimallelleet
te ette olisi kimallelleet
he eivät olisi kimallelleet
passiivi: ei olisi kimalleltu
Imperatiivi
Preesens
sinä kimaltele
hän kimallelkoon
me kimallelkaamme
te kimallelkaa
he kimallelkoot
passiivi: kimalleltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kimaltele
hän älköön kimallelko
me älkäämme kimallelko
te älkää kimallelko
he älkööt kimallelko
passiivi: älköön kimalleltako
Perfekti
hän olkoon kimallellut
he olkoot kimallelleet
passiivi: olkoon kimalleltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kimallellut
he älkööt olko kimallelleet
passiivi: älköön olko kimalleltu
Potentiaali
Preesens
minä kimallellen
sinä kimallellet
hän kimallellee
me kimallellemme
te kimallellette
he kimallellevat
passiivi: kimalleltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kimallelle
sinä et kimallelle
hän ei kimallelle
me emme kimallelle
te ette kimallelle
he eivät kimallelle
passiivi: ei kimalleltane
Perfekti
minä lienen kimallellut
sinä lienet kimallellut
hän lienee kimallellut
me lienemme kimallelleet
te lienette kimallelleet
he lienevät kimallelleet
passiivi: lienee kimalleltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kimallellut
sinä et liene kimallellut
hän ei liene kimallellut
me emme liene kimallelleet
te ette liene kimallelleet
he eivät liene kimallelleet
passiivi: ei liene kimalleltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kimallella
Aktiivin partisiippi (preesens)
kimalteleva
Passiivin partisiippi (preesens)
kimalleltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kimallellut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kimalleltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.