to glitter
Preesens (minä)kimallan
Imperfekti (minä)kimalsin
Verbin kimaltaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kimallan
sinä kimallat
hän kimaltaa
me kimallamme
te kimallatte
he kimaltavat
passiivi: kimalletaan
Preesens (kielteinen)
minä en kimalla
sinä et kimalla
hän ei kimalla
me emme kimalla
te ette kimalla
he eivät kimalla
passiivi: ei kimalleta
Imperfekti
minä kimalsin
sinä kimalsit
hän kimalsi
me kimalsimme
te kimalsitte
he kimalsivat
passiivi: kimallettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kimaltanut
sinä et kimaltanut
hän ei kimaltanut
me emme kimaltaneet
te ette kimaltaneet
he eivät kimaltaneet
passiivi: ei kimallettu
Perfekti
minä olen kimaltanut
sinä olet kimaltanut
hän on kimaltanut
me olemme kimaltaneet
te olette kimaltaneet
he ovat kimaltaneet
passiivi: on kimallettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kimaltanut
sinä et ole kimaltanut
hän ei ole kimaltanut
me emme ole kimaltaneet
te ette ole kimaltaneet
he eivät ole kimaltaneet
passiivi: ei ole kimallettu
Pluskvamperfekti
minä olin kimaltanut
sinä olit kimaltanut
hän oli kimaltanut
me olimme kimaltaneet
te olitte kimaltaneet
he olivat kimaltaneet
passiivi: oli kimallettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kimaltanut
sinä et ollut kimaltanut
hän ei ollut kimaltanut
me emme olleet kimaltaneet
te ette olleet kimaltaneet
he eivät olleet kimaltaneet
passiivi: ei ollut kimallettu
Konditionaali
Preesens
minä kimaltaisin
sinä kimaltaisit
hän kimaltaisi
me kimaltaisimme
te kimaltaisitte
he kimaltaisivat
passiivi: kimallettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kimaltaisi
sinä et kimaltaisi
hän ei kimaltaisi
me emme kimaltaisi
te ette kimaltaisi
he eivät kimaltaisi
passiivi: ei kimallettaisi
Perfekti
minä olisin kimaltanut
sinä olisit kimaltanut
hän olisi kimaltanut
me olisimme kimaltaneet
te olisitte kimaltaneet
he olisivat kimaltaneet
passiivi: olisi kimallettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kimaltanut
sinä et olisi kimaltanut
hän ei olisi kimaltanut
me emme olisi kimaltaneet
te ette olisi kimaltaneet
he eivät olisi kimaltaneet
passiivi: ei olisi kimallettu
Imperatiivi
Preesens
sinä kimalla
hän kimaltakoon
me kimaltakaamme
te kimaltakaa
he kimaltakoot
passiivi: kimallettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kimalla
hän älköön kimaltako
me älkäämme kimaltako
te älkää kimaltako
he älkööt kimaltako
passiivi: älköön kimallettako
Perfekti
hän olkoon kimaltanut
he olkoot kimaltaneet
passiivi: olkoon kimallettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kimaltanut
he älkööt olko kimaltaneet
passiivi: älköön olko kimallettu
Potentiaali
Preesens
minä kimaltanen
sinä kimaltanet
hän kimaltanee
me kimaltanemme
te kimaltanette
he kimaltanevat
passiivi: kimallettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kimaltane
sinä et kimaltane
hän ei kimaltane
me emme kimaltane
te ette kimaltane
he eivät kimaltane
passiivi: ei kimallettane
Perfekti
minä lienen kimaltanut
sinä lienet kimaltanut
hän lienee kimaltanut
me lienemme kimaltaneet
te lienette kimaltaneet
he lienevät kimaltaneet
passiivi: lienee kimallettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kimaltanut
sinä et liene kimaltanut
hän ei liene kimaltanut
me emme liene kimaltaneet
te ette liene kimaltaneet
he eivät liene kimaltaneet
passiivi: ei liene kimallettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kimaltaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
kimaltava
Passiivin partisiippi (preesens)
kimallettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kimaltanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kimallettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.