to feel pain or agony, especially continuously
Preesens (minä)kipuilen
Imperfekti (minä)kipuilin
Verbin kipuilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kipuilen
sinä kipuilet
hän kipuilee
me kipuilemme
te kipuilette
he kipuilevat
passiivi: kipuillaan
Preesens (kielteinen)
minä en kipuile
sinä et kipuile
hän ei kipuile
me emme kipuile
te ette kipuile
he eivät kipuile
passiivi: ei kipuilla
Imperfekti
minä kipuilin
sinä kipuilit
hän kipuili
me kipuilimme
te kipuilitte
he kipuilivat
passiivi: kipuiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kipuillut
sinä et kipuillut
hän ei kipuillut
me emme kipuilleet
te ette kipuilleet
he eivät kipuilleet
passiivi: ei kipuiltu
Perfekti
minä olen kipuillut
sinä olet kipuillut
hän on kipuillut
me olemme kipuilleet
te olette kipuilleet
he ovat kipuilleet
passiivi: on kipuiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kipuillut
sinä et ole kipuillut
hän ei ole kipuillut
me emme ole kipuilleet
te ette ole kipuilleet
he eivät ole kipuilleet
passiivi: ei ole kipuiltu
Pluskvamperfekti
minä olin kipuillut
sinä olit kipuillut
hän oli kipuillut
me olimme kipuilleet
te olitte kipuilleet
he olivat kipuilleet
passiivi: oli kipuiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kipuillut
sinä et ollut kipuillut
hän ei ollut kipuillut
me emme olleet kipuilleet
te ette olleet kipuilleet
he eivät olleet kipuilleet
passiivi: ei ollut kipuiltu
Konditionaali
Preesens
minä kipuilisin
sinä kipuilisit
hän kipuilisi
me kipuilisimme
te kipuilisitte
he kipuilisivat
passiivi: kipuiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kipuilisi
sinä et kipuilisi
hän ei kipuilisi
me emme kipuilisi
te ette kipuilisi
he eivät kipuilisi
passiivi: ei kipuiltaisi
Perfekti
minä olisin kipuillut
sinä olisit kipuillut
hän olisi kipuillut
me olisimme kipuilleet
te olisitte kipuilleet
he olisivat kipuilleet
passiivi: olisi kipuiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kipuillut
sinä et olisi kipuillut
hän ei olisi kipuillut
me emme olisi kipuilleet
te ette olisi kipuilleet
he eivät olisi kipuilleet
passiivi: ei olisi kipuiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä kipuile
hän kipuilkoon
me kipuilkaamme
te kipuilkaa
he kipuilkoot
passiivi: kipuiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kipuile
hän älköön kipuilko
me älkäämme kipuilko
te älkää kipuilko
he älkööt kipuilko
passiivi: älköön kipuiltako
Perfekti
hän olkoon kipuillut
he olkoot kipuilleet
passiivi: olkoon kipuiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kipuillut
he älkööt olko kipuilleet
passiivi: älköön olko kipuiltu
Potentiaali
Preesens
minä kipuillen
sinä kipuillet
hän kipuillee
me kipuillemme
te kipuillette
he kipuillevat
passiivi: kipuiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kipuille
sinä et kipuille
hän ei kipuille
me emme kipuille
te ette kipuille
he eivät kipuille
passiivi: ei kipuiltane
Perfekti
minä lienen kipuillut
sinä lienet kipuillut
hän lienee kipuillut
me lienemme kipuilleet
te lienette kipuilleet
he lienevät kipuilleet
passiivi: lienee kipuiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kipuillut
sinä et liene kipuillut
hän ei liene kipuillut
me emme liene kipuilleet
te ette liene kipuilleet
he eivät liene kipuilleet
passiivi: ei liene kipuiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kipuilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
kipuileva
Passiivin partisiippi (preesens)
kipuiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kipuillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kipuiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.