to say in a shrill voice, shriek
Preesens (minä)kirahdan
Imperfekti (minä)kirahdin
Verbin kirahtaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kirahdan
sinä kirahdat
hän kirahtaa
me kirahdamme
te kirahdatte
he kirahtavat
passiivi: kirahdetaan
Preesens (kielteinen)
minä en kirahda
sinä et kirahda
hän ei kirahda
me emme kirahda
te ette kirahda
he eivät kirahda
passiivi: ei kirahdeta
Imperfekti
minä kirahdin
sinä kirahdit
hän kirahti
me kirahdimme
te kirahditte
he kirahtivat
passiivi: kirahdettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kirahtanut
sinä et kirahtanut
hän ei kirahtanut
me emme kirahtaneet
te ette kirahtaneet
he eivät kirahtaneet
passiivi: ei kirahdettu
Perfekti
minä olen kirahtanut
sinä olet kirahtanut
hän on kirahtanut
me olemme kirahtaneet
te olette kirahtaneet
he ovat kirahtaneet
passiivi: on kirahdettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kirahtanut
sinä et ole kirahtanut
hän ei ole kirahtanut
me emme ole kirahtaneet
te ette ole kirahtaneet
he eivät ole kirahtaneet
passiivi: ei ole kirahdettu
Pluskvamperfekti
minä olin kirahtanut
sinä olit kirahtanut
hän oli kirahtanut
me olimme kirahtaneet
te olitte kirahtaneet
he olivat kirahtaneet
passiivi: oli kirahdettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kirahtanut
sinä et ollut kirahtanut
hän ei ollut kirahtanut
me emme olleet kirahtaneet
te ette olleet kirahtaneet
he eivät olleet kirahtaneet
passiivi: ei ollut kirahdettu
Konditionaali
Preesens
minä kirahtaisin
sinä kirahtaisit
hän kirahtaisi
me kirahtaisimme
te kirahtaisitte
he kirahtaisivat
passiivi: kirahdettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kirahtaisi
sinä et kirahtaisi
hän ei kirahtaisi
me emme kirahtaisi
te ette kirahtaisi
he eivät kirahtaisi
passiivi: ei kirahdettaisi
Perfekti
minä olisin kirahtanut
sinä olisit kirahtanut
hän olisi kirahtanut
me olisimme kirahtaneet
te olisitte kirahtaneet
he olisivat kirahtaneet
passiivi: olisi kirahdettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kirahtanut
sinä et olisi kirahtanut
hän ei olisi kirahtanut
me emme olisi kirahtaneet
te ette olisi kirahtaneet
he eivät olisi kirahtaneet
passiivi: ei olisi kirahdettu
Imperatiivi
Preesens
sinä kirahda
hän kirahtakoon
me kirahtakaamme
te kirahtakaa
he kirahtakoot
passiivi: kirahdettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kirahda
hän älköön kirahtako
me älkäämme kirahtako
te älkää kirahtako
he älkööt kirahtako
passiivi: älköön kirahdettako
Perfekti
hän olkoon kirahtanut
he olkoot kirahtaneet
passiivi: olkoon kirahdettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kirahtanut
he älkööt olko kirahtaneet
passiivi: älköön olko kirahdettu
Potentiaali
Preesens
minä kirahtanen
sinä kirahtanet
hän kirahtanee
me kirahtanemme
te kirahtanette
he kirahtanevat
passiivi: kirahdettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kirahtane
sinä et kirahtane
hän ei kirahtane
me emme kirahtane
te ette kirahtane
he eivät kirahtane
passiivi: ei kirahdettane
Perfekti
minä lienen kirahtanut
sinä lienet kirahtanut
hän lienee kirahtanut
me lienemme kirahtaneet
te lienette kirahtaneet
he lienevät kirahtaneet
passiivi: lienee kirahdettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kirahtanut
sinä et liene kirahtanut
hän ei liene kirahtanut
me emme liene kirahtaneet
te ette liene kirahtaneet
he eivät liene kirahtaneet
passiivi: ei liene kirahdettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kirahtaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
kirahtava
Passiivin partisiippi (preesens)
kirahdettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kirahtanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kirahdettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.