to eke out a living, subsist
Preesens (minä)kituutan
Imperfekti (minä)kituutin
Verbin kituuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kituutan
sinä kituutat
hän kituuttaa
me kituutamme
te kituutatte
he kituuttavat
passiivi: kituutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en kituuta
sinä et kituuta
hän ei kituuta
me emme kituuta
te ette kituuta
he eivät kituuta
passiivi: ei kituuteta
Imperfekti
minä kituutin
sinä kituutit
hän kituutti
me kituutimme
te kituutitte
he kituuttivat
passiivi: kituutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kituuttanut
sinä et kituuttanut
hän ei kituuttanut
me emme kituuttaneet
te ette kituuttaneet
he eivät kituuttaneet
passiivi: ei kituutettu
Perfekti
minä olen kituuttanut
sinä olet kituuttanut
hän on kituuttanut
me olemme kituuttaneet
te olette kituuttaneet
he ovat kituuttaneet
passiivi: on kituutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kituuttanut
sinä et ole kituuttanut
hän ei ole kituuttanut
me emme ole kituuttaneet
te ette ole kituuttaneet
he eivät ole kituuttaneet
passiivi: ei ole kituutettu
Pluskvamperfekti
minä olin kituuttanut
sinä olit kituuttanut
hän oli kituuttanut
me olimme kituuttaneet
te olitte kituuttaneet
he olivat kituuttaneet
passiivi: oli kituutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kituuttanut
sinä et ollut kituuttanut
hän ei ollut kituuttanut
me emme olleet kituuttaneet
te ette olleet kituuttaneet
he eivät olleet kituuttaneet
passiivi: ei ollut kituutettu
Konditionaali
Preesens
minä kituuttaisin
sinä kituuttaisit
hän kituuttaisi
me kituuttaisimme
te kituuttaisitte
he kituuttaisivat
passiivi: kituutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kituuttaisi
sinä et kituuttaisi
hän ei kituuttaisi
me emme kituuttaisi
te ette kituuttaisi
he eivät kituuttaisi
passiivi: ei kituutettaisi
Perfekti
minä olisin kituuttanut
sinä olisit kituuttanut
hän olisi kituuttanut
me olisimme kituuttaneet
te olisitte kituuttaneet
he olisivat kituuttaneet
passiivi: olisi kituutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kituuttanut
sinä et olisi kituuttanut
hän ei olisi kituuttanut
me emme olisi kituuttaneet
te ette olisi kituuttaneet
he eivät olisi kituuttaneet
passiivi: ei olisi kituutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä kituuta
hän kituuttakoon
me kituuttakaamme
te kituuttakaa
he kituuttakoot
passiivi: kituutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kituuta
hän älköön kituuttako
me älkäämme kituuttako
te älkää kituuttako
he älkööt kituuttako
passiivi: älköön kituutettako
Perfekti
hän olkoon kituuttanut
he olkoot kituuttaneet
passiivi: olkoon kituutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kituuttanut
he älkööt olko kituuttaneet
passiivi: älköön olko kituutettu
Potentiaali
Preesens
minä kituuttanen
sinä kituuttanet
hän kituuttanee
me kituuttanemme
te kituuttanette
he kituuttanevat
passiivi: kituutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kituuttane
sinä et kituuttane
hän ei kituuttane
me emme kituuttane
te ette kituuttane
he eivät kituuttane
passiivi: ei kituutettane
Perfekti
minä lienen kituuttanut
sinä lienet kituuttanut
hän lienee kituuttanut
me lienemme kituuttaneet
te lienette kituuttaneet
he lienevät kituuttaneet
passiivi: lienee kituutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kituuttanut
sinä et liene kituuttanut
hän ei liene kituuttanut
me emme liene kituuttaneet
te ette liene kituuttaneet
he eivät liene kituuttaneet
passiivi: ei liene kituutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kituuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
kituuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
kituutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kituuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kituutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.