to feel annoyed or irritated
Preesens (minä)kiukutan
Imperfekti (minä)kiukutin
Verbin kiukuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kiukutan
sinä kiukutat
hän kiukuttaa
me kiukutamme
te kiukutatte
he kiukuttavat
passiivi: kiukutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en kiukuta
sinä et kiukuta
hän ei kiukuta
me emme kiukuta
te ette kiukuta
he eivät kiukuta
passiivi: ei kiukuteta
Imperfekti
minä kiukutin
sinä kiukutit
hän kiukutti
me kiukutimme
te kiukutitte
he kiukuttivat
passiivi: kiukutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kiukuttanut
sinä et kiukuttanut
hän ei kiukuttanut
me emme kiukuttaneet
te ette kiukuttaneet
he eivät kiukuttaneet
passiivi: ei kiukutettu
Perfekti
minä olen kiukuttanut
sinä olet kiukuttanut
hän on kiukuttanut
me olemme kiukuttaneet
te olette kiukuttaneet
he ovat kiukuttaneet
passiivi: on kiukutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kiukuttanut
sinä et ole kiukuttanut
hän ei ole kiukuttanut
me emme ole kiukuttaneet
te ette ole kiukuttaneet
he eivät ole kiukuttaneet
passiivi: ei ole kiukutettu
Pluskvamperfekti
minä olin kiukuttanut
sinä olit kiukuttanut
hän oli kiukuttanut
me olimme kiukuttaneet
te olitte kiukuttaneet
he olivat kiukuttaneet
passiivi: oli kiukutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kiukuttanut
sinä et ollut kiukuttanut
hän ei ollut kiukuttanut
me emme olleet kiukuttaneet
te ette olleet kiukuttaneet
he eivät olleet kiukuttaneet
passiivi: ei ollut kiukutettu
Konditionaali
Preesens
minä kiukuttaisin
sinä kiukuttaisit
hän kiukuttaisi
me kiukuttaisimme
te kiukuttaisitte
he kiukuttaisivat
passiivi: kiukutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kiukuttaisi
sinä et kiukuttaisi
hän ei kiukuttaisi
me emme kiukuttaisi
te ette kiukuttaisi
he eivät kiukuttaisi
passiivi: ei kiukutettaisi
Perfekti
minä olisin kiukuttanut
sinä olisit kiukuttanut
hän olisi kiukuttanut
me olisimme kiukuttaneet
te olisitte kiukuttaneet
he olisivat kiukuttaneet
passiivi: olisi kiukutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kiukuttanut
sinä et olisi kiukuttanut
hän ei olisi kiukuttanut
me emme olisi kiukuttaneet
te ette olisi kiukuttaneet
he eivät olisi kiukuttaneet
passiivi: ei olisi kiukutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä kiukuta
hän kiukuttakoon
me kiukuttakaamme
te kiukuttakaa
he kiukuttakoot
passiivi: kiukutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kiukuta
hän älköön kiukuttako
me älkäämme kiukuttako
te älkää kiukuttako
he älkööt kiukuttako
passiivi: älköön kiukutettako
Perfekti
hän olkoon kiukuttanut
he olkoot kiukuttaneet
passiivi: olkoon kiukutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kiukuttanut
he älkööt olko kiukuttaneet
passiivi: älköön olko kiukutettu
Potentiaali
Preesens
minä kiukuttanen
sinä kiukuttanet
hän kiukuttanee
me kiukuttanemme
te kiukuttanette
he kiukuttanevat
passiivi: kiukutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kiukuttane
sinä et kiukuttane
hän ei kiukuttane
me emme kiukuttane
te ette kiukuttane
he eivät kiukuttane
passiivi: ei kiukutettane
Perfekti
minä lienen kiukuttanut
sinä lienet kiukuttanut
hän lienee kiukuttanut
me lienemme kiukuttaneet
te lienette kiukuttaneet
he lienevät kiukuttaneet
passiivi: lienee kiukutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kiukuttanut
sinä et liene kiukuttanut
hän ei liene kiukuttanut
me emme liene kiukuttaneet
te ette liene kiukuttaneet
he eivät liene kiukuttaneet
passiivi: ei liene kiukutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kiukuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
kiukuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
kiukutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kiukuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kiukutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.