to collimate
Preesens (minä)kollimoin
Imperfekti (minä)kollimoin
Verbin kollimoida koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kollimoin
sinä kollimoit
hän kollimoi
me kollimoimme
te kollimoitte
he kollimoivat
passiivi: kollimoidaan
Preesens (kielteinen)
minä en kollimoi
sinä et kollimoi
hän ei kollimoi
me emme kollimoi
te ette kollimoi
he eivät kollimoi
passiivi: ei kollimoida
Imperfekti
minä kollimoin
sinä kollimoit
hän kollimoi
me kollimoimme
te kollimoitte
he kollimoivat
passiivi: kollimoitiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kollimoinut
sinä et kollimoinut
hän ei kollimoinut
me emme kollimoineet
te ette kollimoineet
he eivät kollimoineet
passiivi: ei kollimoitu
Perfekti
minä olen kollimoinut
sinä olet kollimoinut
hän on kollimoinut
me olemme kollimoineet
te olette kollimoineet
he ovat kollimoineet
passiivi: on kollimoitu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kollimoinut
sinä et ole kollimoinut
hän ei ole kollimoinut
me emme ole kollimoineet
te ette ole kollimoineet
he eivät ole kollimoineet
passiivi: ei ole kollimoitu
Pluskvamperfekti
minä olin kollimoinut
sinä olit kollimoinut
hän oli kollimoinut
me olimme kollimoineet
te olitte kollimoineet
he olivat kollimoineet
passiivi: oli kollimoitu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kollimoinut
sinä et ollut kollimoinut
hän ei ollut kollimoinut
me emme olleet kollimoineet
te ette olleet kollimoineet
he eivät olleet kollimoineet
passiivi: ei ollut kollimoitu
Konditionaali
Preesens
minä kollimoisin
sinä kollimoisit
hän kollimoisi
me kollimoisimme
te kollimoisitte
he kollimoisivat
passiivi: kollimoitaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kollimoisi
sinä et kollimoisi
hän ei kollimoisi
me emme kollimoisi
te ette kollimoisi
he eivät kollimoisi
passiivi: ei kollimoitaisi
Perfekti
minä olisin kollimoinut
sinä olisit kollimoinut
hän olisi kollimoinut
me olisimme kollimoineet
te olisitte kollimoineet
he olisivat kollimoineet
passiivi: olisi kollimoitu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kollimoinut
sinä et olisi kollimoinut
hän ei olisi kollimoinut
me emme olisi kollimoineet
te ette olisi kollimoineet
he eivät olisi kollimoineet
passiivi: ei olisi kollimoitu
Imperatiivi
Preesens
sinä kollimoi
hän kollimoikoon
me kollimoikaamme
te kollimoikaa
he kollimoikoot
passiivi: kollimoitakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kollimoi
hän älköön kollimoiko
me älkäämme kollimoiko
te älkää kollimoiko
he älkööt kollimoiko
passiivi: älköön kollimoitako
Perfekti
hän olkoon kollimoinut
he olkoot kollimoineet
passiivi: olkoon kollimoitu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kollimoinut
he älkööt olko kollimoineet
passiivi: älköön olko kollimoitu
Potentiaali
Preesens
minä kollimoinen
sinä kollimoinet
hän kollimoinee
me kollimoinemme
te kollimoinette
he kollimoinevat
passiivi: kollimoitaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kollimoine
sinä et kollimoine
hän ei kollimoine
me emme kollimoine
te ette kollimoine
he eivät kollimoine
passiivi: ei kollimoitane
Perfekti
minä lienen kollimoinut
sinä lienet kollimoinut
hän lienee kollimoinut
me lienemme kollimoineet
te lienette kollimoineet
he lienevät kollimoineet
passiivi: lienee kollimoitu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kollimoinut
sinä et liene kollimoinut
hän ei liene kollimoinut
me emme liene kollimoineet
te ette liene kollimoineet
he eivät liene kollimoineet
passiivi: ei liene kollimoitu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kollimoida
Aktiivin partisiippi (preesens)
kollimoiva
Passiivin partisiippi (preesens)
kollimoitava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kollimoinut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kollimoitu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.