to show off, overdress, parade in
Preesens (minä)koreilen
Imperfekti (minä)koreilin
Verbin koreilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä koreilen
sinä koreilet
hän koreilee
me koreilemme
te koreilette
he koreilevat
passiivi: koreillaan
Preesens (kielteinen)
minä en koreile
sinä et koreile
hän ei koreile
me emme koreile
te ette koreile
he eivät koreile
passiivi: ei koreilla
Imperfekti
minä koreilin
sinä koreilit
hän koreili
me koreilimme
te koreilitte
he koreilivat
passiivi: koreiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en koreillut
sinä et koreillut
hän ei koreillut
me emme koreilleet
te ette koreilleet
he eivät koreilleet
passiivi: ei koreiltu
Perfekti
minä olen koreillut
sinä olet koreillut
hän on koreillut
me olemme koreilleet
te olette koreilleet
he ovat koreilleet
passiivi: on koreiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole koreillut
sinä et ole koreillut
hän ei ole koreillut
me emme ole koreilleet
te ette ole koreilleet
he eivät ole koreilleet
passiivi: ei ole koreiltu
Pluskvamperfekti
minä olin koreillut
sinä olit koreillut
hän oli koreillut
me olimme koreilleet
te olitte koreilleet
he olivat koreilleet
passiivi: oli koreiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut koreillut
sinä et ollut koreillut
hän ei ollut koreillut
me emme olleet koreilleet
te ette olleet koreilleet
he eivät olleet koreilleet
passiivi: ei ollut koreiltu
Konditionaali
Preesens
minä koreilisin
sinä koreilisit
hän koreilisi
me koreilisimme
te koreilisitte
he koreilisivat
passiivi: koreiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en koreilisi
sinä et koreilisi
hän ei koreilisi
me emme koreilisi
te ette koreilisi
he eivät koreilisi
passiivi: ei koreiltaisi
Perfekti
minä olisin koreillut
sinä olisit koreillut
hän olisi koreillut
me olisimme koreilleet
te olisitte koreilleet
he olisivat koreilleet
passiivi: olisi koreiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi koreillut
sinä et olisi koreillut
hän ei olisi koreillut
me emme olisi koreilleet
te ette olisi koreilleet
he eivät olisi koreilleet
passiivi: ei olisi koreiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä koreile
hän koreilkoon
me koreilkaamme
te koreilkaa
he koreilkoot
passiivi: koreiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä koreile
hän älköön koreilko
me älkäämme koreilko
te älkää koreilko
he älkööt koreilko
passiivi: älköön koreiltako
Perfekti
hän olkoon koreillut
he olkoot koreilleet
passiivi: olkoon koreiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko koreillut
he älkööt olko koreilleet
passiivi: älköön olko koreiltu
Potentiaali
Preesens
minä koreillen
sinä koreillet
hän koreillee
me koreillemme
te koreillette
he koreillevat
passiivi: koreiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en koreille
sinä et koreille
hän ei koreille
me emme koreille
te ette koreille
he eivät koreille
passiivi: ei koreiltane
Perfekti
minä lienen koreillut
sinä lienet koreillut
hän lienee koreillut
me lienemme koreilleet
te lienette koreilleet
he lienevät koreilleet
passiivi: lienee koreiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene koreillut
sinä et liene koreillut
hän ei liene koreillut
me emme liene koreilleet
te ette liene koreilleet
he eivät liene koreilleet
passiivi: ei liene koreiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
koreilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
koreileva
Passiivin partisiippi (preesens)
koreiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
koreillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
koreiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.