to strut one's stuff (to behave, or to perform in a showy or ostentatious manner, especially in a way to impress others; to show off)
Preesens (minä)kukkoilen
Imperfekti (minä)kukkoilin
Verbin kukkoilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kukkoilen
sinä kukkoilet
hän kukkoilee
me kukkoilemme
te kukkoilette
he kukkoilevat
passiivi: kukkoillaan
Preesens (kielteinen)
minä en kukkoile
sinä et kukkoile
hän ei kukkoile
me emme kukkoile
te ette kukkoile
he eivät kukkoile
passiivi: ei kukkoilla
Imperfekti
minä kukkoilin
sinä kukkoilit
hän kukkoili
me kukkoilimme
te kukkoilitte
he kukkoilivat
passiivi: kukkoiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kukkoillut
sinä et kukkoillut
hän ei kukkoillut
me emme kukkoilleet
te ette kukkoilleet
he eivät kukkoilleet
passiivi: ei kukkoiltu
Perfekti
minä olen kukkoillut
sinä olet kukkoillut
hän on kukkoillut
me olemme kukkoilleet
te olette kukkoilleet
he ovat kukkoilleet
passiivi: on kukkoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kukkoillut
sinä et ole kukkoillut
hän ei ole kukkoillut
me emme ole kukkoilleet
te ette ole kukkoilleet
he eivät ole kukkoilleet
passiivi: ei ole kukkoiltu
Pluskvamperfekti
minä olin kukkoillut
sinä olit kukkoillut
hän oli kukkoillut
me olimme kukkoilleet
te olitte kukkoilleet
he olivat kukkoilleet
passiivi: oli kukkoiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kukkoillut
sinä et ollut kukkoillut
hän ei ollut kukkoillut
me emme olleet kukkoilleet
te ette olleet kukkoilleet
he eivät olleet kukkoilleet
passiivi: ei ollut kukkoiltu
Konditionaali
Preesens
minä kukkoilisin
sinä kukkoilisit
hän kukkoilisi
me kukkoilisimme
te kukkoilisitte
he kukkoilisivat
passiivi: kukkoiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kukkoilisi
sinä et kukkoilisi
hän ei kukkoilisi
me emme kukkoilisi
te ette kukkoilisi
he eivät kukkoilisi
passiivi: ei kukkoiltaisi
Perfekti
minä olisin kukkoillut
sinä olisit kukkoillut
hän olisi kukkoillut
me olisimme kukkoilleet
te olisitte kukkoilleet
he olisivat kukkoilleet
passiivi: olisi kukkoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kukkoillut
sinä et olisi kukkoillut
hän ei olisi kukkoillut
me emme olisi kukkoilleet
te ette olisi kukkoilleet
he eivät olisi kukkoilleet
passiivi: ei olisi kukkoiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä kukkoile
hän kukkoilkoon
me kukkoilkaamme
te kukkoilkaa
he kukkoilkoot
passiivi: kukkoiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kukkoile
hän älköön kukkoilko
me älkäämme kukkoilko
te älkää kukkoilko
he älkööt kukkoilko
passiivi: älköön kukkoiltako
Perfekti
hän olkoon kukkoillut
he olkoot kukkoilleet
passiivi: olkoon kukkoiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kukkoillut
he älkööt olko kukkoilleet
passiivi: älköön olko kukkoiltu
Potentiaali
Preesens
minä kukkoillen
sinä kukkoillet
hän kukkoillee
me kukkoillemme
te kukkoillette
he kukkoillevat
passiivi: kukkoiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kukkoille
sinä et kukkoille
hän ei kukkoille
me emme kukkoille
te ette kukkoille
he eivät kukkoille
passiivi: ei kukkoiltane
Perfekti
minä lienen kukkoillut
sinä lienet kukkoillut
hän lienee kukkoillut
me lienemme kukkoilleet
te lienette kukkoilleet
he lienevät kukkoilleet
passiivi: lienee kukkoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kukkoillut
sinä et liene kukkoillut
hän ei liene kukkoillut
me emme liene kukkoilleet
te ette liene kukkoilleet
he eivät liene kukkoilleet
passiivi: ei liene kukkoiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kukkoilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
kukkoileva
Passiivin partisiippi (preesens)
kukkoiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kukkoillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kukkoiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.