to wear (out/thin/down) (e.g. of clothes or parts)
Preesens (minä)kulun
Imperfekti (minä)kuluin
Verbin kulua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kulun
sinä kulut
hän kuluu
me kulumme
te kulutte
he kuluvat
passiivi: kulutaan
Preesens (kielteinen)
minä en kulu
sinä et kulu
hän ei kulu
me emme kulu
te ette kulu
he eivät kulu
passiivi: ei kuluta
Imperfekti
minä kuluin
sinä kuluit
hän kului
me kuluimme
te kuluitte
he kuluivat
passiivi: kuluttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kulunut
sinä et kulunut
hän ei kulunut
me emme kuluneet
te ette kuluneet
he eivät kuluneet
passiivi: ei kuluttu
Perfekti
minä olen kulunut
sinä olet kulunut
hän on kulunut
me olemme kuluneet
te olette kuluneet
he ovat kuluneet
passiivi: on kuluttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kulunut
sinä et ole kulunut
hän ei ole kulunut
me emme ole kuluneet
te ette ole kuluneet
he eivät ole kuluneet
passiivi: ei ole kuluttu
Pluskvamperfekti
minä olin kulunut
sinä olit kulunut
hän oli kulunut
me olimme kuluneet
te olitte kuluneet
he olivat kuluneet
passiivi: oli kuluttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kulunut
sinä et ollut kulunut
hän ei ollut kulunut
me emme olleet kuluneet
te ette olleet kuluneet
he eivät olleet kuluneet
passiivi: ei ollut kuluttu
Konditionaali
Preesens
minä kuluisin
sinä kuluisit
hän kuluisi
me kuluisimme
te kuluisitte
he kuluisivat
passiivi: kuluttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kuluisi
sinä et kuluisi
hän ei kuluisi
me emme kuluisi
te ette kuluisi
he eivät kuluisi
passiivi: ei kuluttaisi
Perfekti
minä olisin kulunut
sinä olisit kulunut
hän olisi kulunut
me olisimme kuluneet
te olisitte kuluneet
he olisivat kuluneet
passiivi: olisi kuluttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kulunut
sinä et olisi kulunut
hän ei olisi kulunut
me emme olisi kuluneet
te ette olisi kuluneet
he eivät olisi kuluneet
passiivi: ei olisi kuluttu
Imperatiivi
Preesens
sinä kulu
hän kulukoon
me kulukaamme
te kulukaa
he kulukoot
passiivi: kuluttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kulu
hän älköön kuluko
me älkäämme kuluko
te älkää kuluko
he älkööt kuluko
passiivi: älköön kuluttako
Perfekti
hän olkoon kulunut
he olkoot kuluneet
passiivi: olkoon kuluttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kulunut
he älkööt olko kuluneet
passiivi: älköön olko kuluttu
Potentiaali
Preesens
minä kulunen
sinä kulunet
hän kulunee
me kulunemme
te kulunette
he kulunevat
passiivi: kuluttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kulune
sinä et kulune
hän ei kulune
me emme kulune
te ette kulune
he eivät kulune
passiivi: ei kuluttane
Perfekti
minä lienen kulunut
sinä lienet kulunut
hän lienee kulunut
me lienemme kuluneet
te lienette kuluneet
he lienevät kuluneet
passiivi: lienee kuluttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kulunut
sinä et liene kulunut
hän ei liene kulunut
me emme liene kuluneet
te ette liene kuluneet
he eivät liene kuluneet
passiivi: ei liene kuluttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kulua
Aktiivin partisiippi (preesens)
kuluva
Passiivin partisiippi (preesens)
kuluttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kulunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kuluttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.