to erase, rub out (using eraser)
Muita merkityksiä: to skim (e.g. cream off milk)
Preesens (minä)kummaan
Imperfekti (minä)kummasin
Verbin kummata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä kummaan
sinä kummaat
hän kummaa
me kummaamme
te kummaatte
he kummaavat
passiivi: kummataan
Preesens (kielteinen)
minä en kummaa
sinä et kummaa
hän ei kummaa
me emme kummaa
te ette kummaa
he eivät kummaa
passiivi: ei kummata
Imperfekti
minä kummasin
sinä kummasit
hän kummasi
me kummasimme
te kummasitte
he kummasivat
passiivi: kummattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en kummannut
sinä et kummannut
hän ei kummannut
me emme kummanneet
te ette kummanneet
he eivät kummanneet
passiivi: ei kummattu
Perfekti
minä olen kummannut
sinä olet kummannut
hän on kummannut
me olemme kummanneet
te olette kummanneet
he ovat kummanneet
passiivi: on kummattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole kummannut
sinä et ole kummannut
hän ei ole kummannut
me emme ole kummanneet
te ette ole kummanneet
he eivät ole kummanneet
passiivi: ei ole kummattu
Pluskvamperfekti
minä olin kummannut
sinä olit kummannut
hän oli kummannut
me olimme kummanneet
te olitte kummanneet
he olivat kummanneet
passiivi: oli kummattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut kummannut
sinä et ollut kummannut
hän ei ollut kummannut
me emme olleet kummanneet
te ette olleet kummanneet
he eivät olleet kummanneet
passiivi: ei ollut kummattu
Konditionaali
Preesens
minä kummaisin
sinä kummaisit
hän kummaisi
me kummaisimme
te kummaisitte
he kummaisivat
passiivi: kummattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en kummaisi
sinä et kummaisi
hän ei kummaisi
me emme kummaisi
te ette kummaisi
he eivät kummaisi
passiivi: ei kummattaisi
Perfekti
minä olisin kummannut
sinä olisit kummannut
hän olisi kummannut
me olisimme kummanneet
te olisitte kummanneet
he olisivat kummanneet
passiivi: olisi kummattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi kummannut
sinä et olisi kummannut
hän ei olisi kummannut
me emme olisi kummanneet
te ette olisi kummanneet
he eivät olisi kummanneet
passiivi: ei olisi kummattu
Imperatiivi
Preesens
sinä kummaa
hän kummatkoon
me kummatkaamme
te kummatkaa
he kummatkoot
passiivi: kummattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä kummaa
hän älköön kummatko
me älkäämme kummatko
te älkää kummatko
he älkööt kummatko
passiivi: älköön kummattako
Perfekti
hän olkoon kummannut
he olkoot kummanneet
passiivi: olkoon kummattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko kummannut
he älkööt olko kummanneet
passiivi: älköön olko kummattu
Potentiaali
Preesens
minä kummannen
sinä kummannet
hän kummannee
me kummannemme
te kummannette
he kummannevat
passiivi: kummattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en kummanne
sinä et kummanne
hän ei kummanne
me emme kummanne
te ette kummanne
he eivät kummanne
passiivi: ei kummattane
Perfekti
minä lienen kummannut
sinä lienet kummannut
hän lienee kummannut
me lienemme kummanneet
te lienette kummanneet
he lienevät kummanneet
passiivi: lienee kummattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene kummannut
sinä et liene kummannut
hän ei liene kummannut
me emme liene kummanneet
te ette liene kummanneet
he eivät liene kummanneet
passiivi: ei liene kummattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
kummata
Aktiivin partisiippi (preesens)
kummaava
Passiivin partisiippi (preesens)
kummattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
kummannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
kummattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.