Verbin kuulustaa taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

kuulustaa
synonym of kuulustella
Kotus 53/muistaa
no gradation
Preesens (minä)kuulustan
Imperfekti (minä)kuulustin
Verbin kuulustaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä kuulustan
sinä kuulustat
hän kuulustaa
me kuulustamme
te kuulustatte
he kuulustavat
passiivi: kuulustetaan

Preesens (kielteinen)

minä en kuulusta
sinä et kuulusta
hän ei kuulusta
me emme kuulusta
te ette kuulusta
he eivät kuulusta
passiivi: ei kuulusteta

Imperfekti

minä kuulustin
sinä kuulustit
hän kuulusti
me kuulustimme
te kuulustitte
he kuulustivat
passiivi: kuulustettiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en kuulustanut
sinä et kuulustanut
hän ei kuulustanut
me emme kuulustaneet
te ette kuulustaneet
he eivät kuulustaneet
passiivi: ei kuulustettu

Perfekti

minä olen kuulustanut
sinä olet kuulustanut
hän on kuulustanut
me olemme kuulustaneet
te olette kuulustaneet
he ovat kuulustaneet
passiivi: on kuulustettu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole kuulustanut
sinä et ole kuulustanut
hän ei ole kuulustanut
me emme ole kuulustaneet
te ette ole kuulustaneet
he eivät ole kuulustaneet
passiivi: ei ole kuulustettu

Pluskvamperfekti

minä olin kuulustanut
sinä olit kuulustanut
hän oli kuulustanut
me olimme kuulustaneet
te olitte kuulustaneet
he olivat kuulustaneet
passiivi: oli kuulustettu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut kuulustanut
sinä et ollut kuulustanut
hän ei ollut kuulustanut
me emme olleet kuulustaneet
te ette olleet kuulustaneet
he eivät olleet kuulustaneet
passiivi: ei ollut kuulustettu

Konditionaali

Preesens

minä kuulustaisin
sinä kuulustaisit
hän kuulustaisi
me kuulustaisimme
te kuulustaisitte
he kuulustaisivat
passiivi: kuulustettaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en kuulustaisi
sinä et kuulustaisi
hän ei kuulustaisi
me emme kuulustaisi
te ette kuulustaisi
he eivät kuulustaisi
passiivi: ei kuulustettaisi

Perfekti

minä olisin kuulustanut
sinä olisit kuulustanut
hän olisi kuulustanut
me olisimme kuulustaneet
te olisitte kuulustaneet
he olisivat kuulustaneet
passiivi: olisi kuulustettu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi kuulustanut
sinä et olisi kuulustanut
hän ei olisi kuulustanut
me emme olisi kuulustaneet
te ette olisi kuulustaneet
he eivät olisi kuulustaneet
passiivi: ei olisi kuulustettu

Imperatiivi

Preesens

sinä kuulusta
hän kuulustakoon
me kuulustakaamme
te kuulustakaa
he kuulustakoot
passiivi: kuulustettakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä kuulusta
hän älköön kuulustako
me älkäämme kuulustako
te älkää kuulustako
he älkööt kuulustako
passiivi: älköön kuulustettako

Perfekti

hän olkoon kuulustanut
he olkoot kuulustaneet
passiivi: olkoon kuulustettu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko kuulustanut
he älkööt olko kuulustaneet
passiivi: älköön olko kuulustettu

Potentiaali

Preesens

minä kuulustanen
sinä kuulustanet
hän kuulustanee
me kuulustanemme
te kuulustanette
he kuulustanevat
passiivi: kuulustettaneen

Preesens (kielteinen)

minä en kuulustane
sinä et kuulustane
hän ei kuulustane
me emme kuulustane
te ette kuulustane
he eivät kuulustane
passiivi: ei kuulustettane

Perfekti

minä lienen kuulustanut
sinä lienet kuulustanut
hän lienee kuulustanut
me lienemme kuulustaneet
te lienette kuulustaneet
he lienevät kuulustaneet
passiivi: lienee kuulustettu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene kuulustanut
sinä et liene kuulustanut
hän ei liene kuulustanut
me emme liene kuulustaneet
te ette liene kuulustaneet
he eivät liene kuulustaneet
passiivi: ei liene kuulustettu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

kuulustaa

Aktiivin partisiippi (preesens)

kuulustava

Passiivin partisiippi (preesens)

kuulustettava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

kuulustanut

Passiivin partisiippi (perfekti)

kuulustettu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.